Täydellisen ajoituksen tieteelliset salaisuudet

Tämän vuoden Nordic Business Forumissa kuultiin mielenkiintoinen puheenvuoro ajoituksesta. Daniel Pinkin, amerikkalaisen kirjailijan ja toimittajan viestistä on meille jokaiselle konkreettista ja välitöntä hyötyä työssämme. Esittelemme tässä artikkelissa pääkohdat Pinkin puheenvuorosta.

Mielialan ja suorituskyvyn vaihtelu päivän aikana

Daniel Pink siteerasi tutkimusta, jonka mukaan vuorokaudessa on piilotettu malli, joka vaikuttaa mielialaamme ja suorituskykyymme.  Suorituskykymme siis luontaisesti nousee aamulla, laskee iltapäivällä ja nousee taas illalla alla olevan kuvaajan mukaisesti.

Vuorokaudessa piilossa oleva malli

Pink esitteli lukuisia tutkimuksia, joissa suorituskykyyn vaikuttava päivänaikainen vaihtelu on huomattu ja todistettu. Tutkimuksia löytyy eri tieteenaloilta – mm. yritysmaailmasta, koulutuksesta sekä lääketieteestä.

Miten tämä piilotettu malli vaikuttaa meihin?

Pink mainitsee kolme asiaa, jotka kannattaa muistaa:

  1. Kognitiiviset kykymme eivät pysy tasaisena päivän aikana vaan aivojemme suorituskyky vaihtelee merkittävästi.
  2. Päivittäiset vaihtelut ovat suurempia kuin ymmärrämme. Suorituksen ajankohta voi selittää 20 % vaihtelusta työtehtävästä suoriutumisessa
  3. Paras ajankohta suorittaa tietty tehtävä riippuu tehtävän luonteesta. Optimaalinen yhdistelmä huomioi oman kronotyypin (käsite esitellään seuraavassa kappaleessa), käsillä olevan työtehtävän luonteen sekä oikean ajankohdan, minkä avulla saamme parhaan mahdollisen tuloksen.

Oletko aamu- vai iltaihminen?

Kronotyypillä tarkoitetaan jakoa aamu- ja iltaihmisiin. Toiset ovat vahvasti aamuihmisiä (15 %), osa vahvasti iltaihmisiä (20 %) ja loput 2/3 väestöstä on näiden välillä, mutta hiukan kallellaan aamuihmisten suuntaan. Joten 80 % väestöstä voidaan ajatella olevan aamuihmisiä.

Aiemmin esitelty päivän mieliala- ja suorituskykykuvaaja kuvaa aamuihmisten päivän kulkua. Kun aamuihmisillä suorituskyvyn piikki on aamupäivällä, iltaihmisillä se on paljon myöhemmin, jopa iltapäivän puolella. Tunnistamalla oman kronotyyppisi ja ajoittamalla erilaiset työtehtävät oikein, voit tehostaa toimintaasi merkittävästi.

Miten jokainen voi hyödyntää suorituskykykäyrää omassa työssään?

Suorituskyvyn huippukohdan aikana olemme valppaimmillamme. Silloin kannattaa tehdä analyyttistä työtä. Analysoi dataa, suunnittele strategiaa, kirjoita raporttia, tee ongelmanratkaisukykyä vaativia tehtäviä. Neljälle viidestä tällainen työ sopii tehtäväksi parhaiten aamulla.

Suorituskyvyn ollessa iltapäivällä matalimmillaan kannattaa tehdä työtehtäviä, jotka vaativat mahdollisimman vähän kaikkein terävintä aivotyöskentelyä.

Toipumisvaiheessa ihminen on parhaimmillaan ideoinnissa ja sen kaltaisissa tehtävissä. Aivot eivät ole skarpeimmillaan, mutta fiilis on hyvä.

3 asiaa, jotka kannattaa siirtää heti käytäntöön

  1. Huomioi ajankohta varatessasi kalenterista tapaamista ja suunnitellessasi aikaa erilaisille työtehtäville.
  2. Siirrä analyyttisyyttä vaativat työtehtävät päivän huippukohtaan (useimmilla aamupäivään), hallinnolliset työt suorituskyvyn laskuvaiheeseen ja oivaltamista sekä kekseliäisyyttä vaativat työt toipumisvaiheeseen.
  3. Pidä enemmän taukoja. Pidä taukoja, jotka ovat sosiaalisia, sisältävät liikkumista ja raitista ilmaa ja irrottavat ajatuksesi työstä. Esimerkiksi lounas työkavereiden kanssa läheisessä lounasravintolassa on täydellinen tauko!
8.11.18

(Työ)hyvinvointi rakennetaan (työ)arjessa

Millainen taukokulttuuri teillä vallitsee?

Lue lisää
Saara Tikkanen
4.12.18

Hyvinvointi on osa työpäiväkokemusta – ja vice versa

Miten työnantaja voi tukea henkilöstön hyviä valintoja arjessa ja vaikuttaa positiivisesti työpäiväkokemukseen?

Lue lisää
HRx Saara Tikkanen

Haluatko kuulla lisää?

Haluatko tietää enemmän Edenredin henkilöstöeturatkaisuista? Autamme sinua mielellämme. Täytä alla oleva yhteydenottolomake, olemme sinuun yhteydessä.