Tulorekisteri

 

Henkilöstöetuihin liittyvät usein kysytyt kysymykset löydät alhaalta.

Ravintoetu – Miten ravintoetu korjataan, jos palkka maksetaan 15. päivänä ja lounassetelit annetaan tehtyjen päivien mukaan? Poissaolot ja edun määrä eivät ole vielä tiedossa loppukuun osalta.

Luontoisedut ilmoitetaan tulorekisteriin nautintaperiaatteen mukaan. Etu on sen ajankohdan tuloa, jolloin se on ollut tulonsaajan käytettävissä. Palkkatietoilmoitus annetaan luontoisedun käyttöajankohdan perusteella.

Jos työntekijän palkanmaksupäivä on esimerkiksi kuukauden puolivälissä, tieto ravintoedun määrästä annetaan tulorekisteriin ennen kuin on varmuutta ravintoedun kokonaismäärästä kyseisenä kuukautena (esimerkiksi mahdolliset poissaolot eivät ole työnantajan tiedossa). Tämän vuoksi on katsottu riittäväksi, että ravintoetu täsmäytetään oikean suuruiseksi viimeistään seuraavalla palkkatietoilmoituksella. Joulukuun ravintoedun määrä on korjattava antamalla joulukuulle korvaava ilmoitus, jotta ravintoedun määrä korjaantuu oikealle verovuodelle. Jos ravintoetu toteutetaan saldoon perustuvaa maksuvälinettä käyttäen (esimerkiksi maksukortti), täsmäytys on tehtävä vähintään vuoden viimeisellä palkkatietoilmoituksella.

 

Ravintoetu – Miten tiedot ilmoitetaan tulorekisteriin, kun ravintoedusta peritään korvausta siten, että ravintoetu vastaa verotusarvoa?

Jos työnantaja perii työntekijältä ravintoedusta sen verotusarvoa vastaavan suuruisen korvauksen, tulorekisteriin ilmoitetaan tieto Ravintoedusta peritty korvaus vastaa verotusarvoa: Kyllä. Ravintoedun verotusarvo ilmoitetaan tällöinkin tulorekisteriin tulolajilla Ravintoetu. Ravintoedusta perittyä määrää ei ilmoiteta erikseen tulolajilla Muista luontoiseduista peritty korvaus.

Ravintoetu – Missä tilanteessa käytetään tulolajia Ateriakorvaus (koodiarvo 303)?

Tulolajilla ilmoitetaan verovapaa kustannusten korvaus ateriointikuluista, jotka johtuvat työmatkasta.

Ateriakorvaus voidaan maksaa verovapaasti, jos työntekijällä ei ole mahdollisuutta aterioida ruokailutauon aikana tavanomaisella ruokailupaikallaan, eikä ruokailua ole järjestetty esimerkiksi kurssipakettiin kuuluvana työnantajan kustantamana ruokailuna. Verovapaata ateriakorvausta ei voi maksaa samasta työmatkasta yhtä aikaa verovapaan päivärahan kanssa.

Ateriakorvauksen perusteista ja verovapaista enimmäismääristä säädetään vuosittain annettavissa Verohallinnon päätöksissä verovapaista matkakustannusten korvauksista.

Kohdassa ilmoitetaan vain verovapaiden ateriakorvausten määrät. Jos maksettu korvaus ylittää Verohallinnon päätöksen enimmäismäärät tai maksetaan vastoin päätöksessä säädettyjä perusteita, suoritus ilmoitetaan sosiaalivakuutusmaksujen alaisena palkkana.

Ateriakorvaus voidaan ilmoittaa erikseen, mutta saatu korvaus on ilmoitettava vähintään yhteissummana Päiväraha-tulolajilla. Tällöin on lisäksi ilmoitettava tulolajiin liittyvän Korvauksen tyyppi -lisätiedon avulla, että Päiväraha-tulolajilla ilmoitettu korvaus sisältää ateriakorvauksen.

Jos ateriakorvaus ilmoitetaan erikseen, sitä ei lisätä enää Päiväraha-tulolajilla ilmoitettaviin määriin.

Verovapaasta ateriakorvauksesta ei toimiteta ennakonpidätystä eikä makseta sosiaalivakuutusmaksuja.

Ravintoetu – Missä tilanteessa käytetään tulolajia Päiväraha (koodiarvo 331)?

Päiväraha on verovapaa kustannusten korvaus kohtuullisesta ruokailu- ja muiden elantokustannusten lisäyksestä, joka korvauksen saajalle aiheutuu työmatkasta.
Tulolajilla ilmoitetaan verovapaiden päivärahojen ja ateriakorvausten yhteismäärä. Päiväraha voi olla

  • ateriakorvaus
  • kotimaan kokopäiväraha
  • kotimaan osapäiväraha tai
  • ulkomaan päiväraha.

Samoin tulolajilla ilmoitetaan seuraavat ulkomaan työskentelyyn liittyvät verovapaat edut:

  • verovelvollisen ja hänen perheenjäsenensä muutto- ja matkakustannukset työntekovaltioon ja takaisin
  • työnantajan ulkomailla kustantama tavanomainen yksityinen palveluhenkilöstö
  • työnantajan kustantama lasten perus- ja lukiotason koulutus.

 

Tulolajilla ei ilmoiteta yömatkarahaa. Kohtaan merkitään vain verovapaiden päivärahojen ja ateriakorvausten yhteismäärä. Verohallinto vahvistaa vuosittain verovapaat määrät antamallaan päätöksellä verovapaista matkakustannusten korvauksista. Ateriakorvaukset merkitään kohtaan vain, jos niiden ilmoittamisessa ei ole käytetty omaa erillistä Ateriakorvaus-tulolajia.

Jos päivärahat tai muut kohdassa mainitut korvaukset on maksettu Verohallinnon päätöstä lievemmin perustein, korvaukset ilmoitetaan tulolajilla Palkka yhteissumma tai Muu maksettu lisä, jolloin ne ovat myös sosiaalivakuutusmaksujen alaisia.

Jos lievemmin perustein maksetuista korvauksista on sovittu työehtosopimuksella, korvaus ei ole eläke-, työttömyys- eikä työtapaturma- ja ammattitautivakuutusmaksun alainen. Näissä tilanteissa suorituksen maksaja ilmoittaa tulon tulolajilla Palkka yhteissumma tai Muu henkilöstölle suunnattu veronalainen etu ja ilmoittaa samalla, mikä osuus suorituksesta on eläkevakuutusmaksun, työttömyysvakuutusmaksun sekä työtapaturma- ja ammattitautivakuutusmaksun alainen.
Tulolajin yhteydessä on annettava lisätiedot siitä, mitä eri päivärahoja yhteissumma sisältää.
Päivärahat eivät ole sosiaalivakuutusmaksun alaisia.

Ravintoetu – Missä tilanteessa käytetään tulolajia Ravintoetu (koodiarvo 334)?

Tulolajilla ilmoitetaan luontoisetu, joka syntyy, kun työnantaja tarjoaa työntekijälleen aterian. Työnantaja voi tukea ruokailukustannuksia ruokailulipukkeella tai muulla kohdennetulla maksuvälineellä taikka järjestämällä työpaikkaruokailun.
Ravintoedun verotusarvo määräytyy Verohallinnon päätöksen mukaisena vuosittain vahvistettavana arvona. Ravintoetu voidaan ilmoittaa erikseen, mutta saatu etu on ilmoitettava vähintään yhteissummana Muu luontoisetu -tulolajilla. Tällöin on lisäksi ilmoitettava Muu luontoisetu -tulolajiin liittyvän Edun tyyppi -lisätiedon avulla, että Muu luontoisetu -tulolajilla ilmoitettu tulo sisältää ravintoedun.

Jos ravintoetu ilmoitetaan erikseen, sitä ei lisätä enää Muu luontoisetu -tulolajilla ilmoitettaviin tuloihin.
Jos työnantaja perii työntekijältä ravintoedusta sen verotusarvoa vastaavan korvauksen, tulorekisteriin ilmoitetaan tieto ”Ravintoedusta peritty korvaus vastaa verotusarvoa: Kyllä”. Ravintoedun verotusarvo on tällöin ilmoitettava tulorekisteriin tulolajilla Ravintoetu. Muu luontoisetu -tulolajia ei voi käyttää. Ravintoedusta toimitetaan ennakonpidätys ja maksetaan sosiaalivakuutusmaksut.

Ravintoetu – Miten tulorekisteriin ilmoitetaan ravintoedusta peritty korvaus, joka on nettopalkkaa vähentävä erä?

Ravintoedun ilmoittaminen muuttuu nykyisestä Verohallinnon vuosi-ilmoitusmenettelystä. Nykyisin maksaja ilmoittaa vuosi-ilmoituksella 7801 vain luontoisetujen verotusarvojen ja työntekijältä perittyjen korvausten erotuksen. Vastaavasti jos työntekijältä on peritty ravintoedusta korvaus, joka vastaa Verohallinnon antaman luontoisetupäätöksen mukaista ravintoedun arvoa, ravintoedusta ilmoitetaan vain rasti-tiedolla, että peritty korvaus vastaa verotusarvoa.

Tulorekisterin myötä ilmoittaminen muuttuu. Luontoisedusta ilmoitetaan aina verotusarvo, vaikka edusta olisikin peritty korvausta.

Ravintoedun verotusarvo pitää siis ilmoittaa palkkatietoilmoituksella, vaikka edusta peritty korvaus vastaisi verotusarvoa. Tällöin tiedot ilmoitetaan Ravintoetu-tulolajilla (koodiarvo 334) ja tiedolla ”Ravintoedusta peritty korvaus vastaa verotusarvoa: Kyllä”. Ravintoedusta perittyä korvausta ei tällöin ilmoiteta tulorekisteriin erikseen euromääräisenä, vaan ainoastaan ravintoedun verotusarvo. Jos työntekijältä peritään ravintoedusta sen verotusarvoa vastaava korvaus, ravintoedun määrää ei saa ilmoittaa käyttämällä tulolajia 317 Muu luontoisetu ja antamalla tietoa ”Muun luontoisedun tyyppi: Ravintoetu”.

Tiedon käyttäjät huomioivat omassa toiminnassaan, ettei edellä mainitussa tilanteessa tulonsaajalle muodostu verotettavaa tai sosiaalivakuutusmaksujen perusteena olevaa tuloa.

Virike-etu – Miten liikuntasetelit käsitellään (omaehtoinen liikunta- ja kulttuurietu)?

Verovapaita henkilökuntaetuja ei ilmoiteta tulorekisteriin, kuten niitä ei nykyisinkään ilmoiteta vuosi-ilmoituksella. Sitä vastoin Maksettava palkka -tulolajissa (koodiarvo 406) on voitu huomioida tulonsaajalta nettopalkasta vähennetty määrä.

Virike-etu – Missä tilanteessa käytetään tulolajia Muu henkilöstölle suunnattu veronalainen etu (koodiarvo 315)?

Tulolajilla ilmoitetaan työnantajan henkilökunnalle kollektiivisesti myöntämä muu kuin rahana annettava veronalainen etu. Veronalaisena etuna pidetään esimerkiksi vuosittain laissa säädetyn enimmäismäärän 400 euroa ylittävää omaehtoiseen liikuntaan ja kulttuuriin annettua etua.

Jos etu on annettu kollektiivisesti koko henkilökunnalle, etu ei ole sosiaalivakuutusmaksujen alainen. Oletuksena tulolajissa on, ettei etu ole sosiaalivakuutusmaksujen alainen.

Jos etu on annettu vain osalle henkilökuntaa, etu on kokonaisuudessaan veronalainen ja etu on sosiaalivakuutusmaksujen alainen. Tällöin suorituksen maksaja ilmoittaa vakuuttamistiedon erillistä Vakuuttamistiedon tyyppi -tietoryhmää käyttäen. Katso ohjeen Tietojen ilmoittaminen tulorekisteriin luku 3.

Tulolajia käytetään myös tilanteessa, jossa työnantaja maksaa työntekijälle päivärahaa Verohallinnon päätöstä lievemmin perustein. Tällöin vakuuttamistiedon tyyppi -tiedon avulla voidaan ilmoittaa, jos työnantaja maksaa työntekijälle päivärahaa työehtosopimuksen perusteella Verohallinnon päätöstä lievemmin perustein, jolloin tulo ei ole työeläke-, työttömyys- eikä työtapaturma- ja ammattitautivakuutusmaksun alainen.

Työmatkaetu – Ilmoitetaanko työsuhdematkalippuetu kerralla sille kuukaudelle, jolloin työntekijälle on annettu työsuhdematkaliput, jos liput annetaan koko vuodeksi kerrallaan?

Työsuhdematkalippuetu ilmoitetaan sen palkanmaksukauden tulona, jona etu on käsitelty työntekijän palkanlaskennassa. Ellei verovapaata työsuhdematkalippuetua käsitellä palkanlaskentajärjestelmässä lainkaan, verovapaan työsuhdematkalippuedun voi ilmoittaa vain kerran vuodessa. Suosituksena kuitenkin on, että etu ilmoitetaan sen kuukauden ilmoituksella, jolloin etu annetaan.

Työmatkaetu – Miten työmatkaedun käyttö ilmoitetaan, jos työntekijän osuus kuitataan kerran vuodessa?

Työsuhdematkalippuetu ilmoitetaan sen palkanmaksukauden tulona, jolloin etu on käsitelty työntekijän palkanlaskennassa.
Jollei verovapaata työsuhdematkalippuetua käsitellä palkanlaskentajärjestelmässä lainkaan, verovapaan työsuhdematkalippuedun voi ilmoittaa vain kerran vuodessa. Suosituksena kuitenkin on, että etu ilmoitetaan sen kuukauden ilmoituksella, jolloin etu annetaan. Esimerkiksi jos tulonsaajalle annetaan työsuhdematkalippuna 300 euroa helmikuussa, tieto ilmoitetaan helmikuun palkkatietoilmoituksella.

Työmatkaetu – Missä tilanteessa käytetään tulolajia Työsuhdematkalipun verovapaa osuus (koodiarvo 341)?

Tulolajilla ilmoitetaan työnantajan työntekijälle kustantaman julkisen liikenteen henkilökohtaisen joukkoliikennelipun verovapaa osuus.
Osa työsuhdematkalipun arvosta on verovapaata ja osa veronalaista. Veronalainen osuus työsuhdematkalipusta on luontoisetua. Jos työnantaja antaa työntekijälle enintään 300 euron arvoisen joukkoliikenteen henkilökohtaisen matkalipun asunnon ja työpaikan välistä matkaa varten, matkalippu on verovapaata tuloa. Lisäksi matkalippu on verovapaata tuloa 750 euron ylittävältä osalta 3 400 euroon asti. Työsuhdematkalipusta on aina annettava ilmoitus, myös silloin kun verotettavaa etua tai vähennettävää määrää ei ole.

Esimerkki: Työnantaja on antanut työntekijälle 300 euron työsuhdematkalipun. Luontoisetua ei synny. Työsuhdematkalipun verovapaa osuus -tulolajilla ilmoitetaan 300 euroa.

Jos työntekijä ostaa matkalipun itse ja työnantaja maksaa työntekijälle matkalipun hinnan tai osan siitä, työnantajan maksama korvaus katsotaan kokonaisuudessaan työntekijän palkaksi. Tällöin työntekijälle maksettu lipun hinta ilmoitetaan vain palkkana.

Verovapaasta osuudesta ei toimiteta ennakonpidätystä eikä makseta sosiaalivakuutusmaksuja.

Työsuhdematkaetu – Missä tilanteessa käytetään tulolajia Työsuhdematkalipun palkaksi katsottu osuus (koodiarvo 342)?

Tulolajilla ilmoitetaan työnantajan työntekijälle kustantaman julkisen liikenteen henkilökohtaisen joukkoliikennelipun palkaksi katsottava osuus.

Osa työsuhdematkalipun arvosta on verovapaata ja osa veronalaista. Veronalainen osuus työsuhdematkalipusta on luontoisetua. Jos työnantaja antaa työntekijälle enintään 300 euron arvoisen joukkoliikenteen henkilökohtaisen matkalipun asunnon ja työpaikan välistä matkaa varten, matkalippu on verovapaata tuloa. Lisäksi matkalippu on verovapaata tuloa 750 euron ylittävältä osalta 3 400 euroon asti. Työsuhdematkalipusta on aina annettava ilmoitus, myös silloin kun verotettavaa etua ei ole.

Työsuhdematkalipun palkaksi katsottava osuus ja verovapaa osuus on eriteltävä, koska ne vaikuttavat työntekijän kodin ja työpaikan välisten matkakulujen vähennyskelpoisuuteen.

Palkaksi katsottavana osuutena ilmoitetaan se osuus edun arvosta, josta työnantaja on jo vähentänyt mahdollisesti tulonsaajalta perimänsä korvauksen.

 

Jos työntekijä ostaa matkalipun itse ja työnantaja maksaa työntekijälle matkalipun hinnan tai osan siitä, työnantajan maksama korvaus katsotaan kokonaisuudessaan työntekijän palkaksi. Tällöin työntekijälle maksettu lipun hinta ilmoitetaan vain palkkana.

Työsuhdematkalipun palkaksi katsottu osuus ilmoitetaan ainoastaan omalla tulolajillaan, eikä sitä lisätä Muu luontoisetu -tulolajiin etuihin. Palkaksi katsottu osuus on ennakonpidätyksen ja sosiaalivakuutusmaksujen alainen.

Työmatkaetu – Missä tilanteessa käytetään tulolajia Työsuhdematkalipusta peritty korvaus (koodiarvo 415)?

Tulolajilla ilmoitetaan luontoisedun omavastuuosuus, jonka työntekijä maksaa työsuhdematkalipun euromääräisestä arvosta.
Osa työsuhdematkalipun arvosta on verovapaata ja osa veronalaista. Veronalainen osuus työsuhdematkalipusta on luontoisetua. Jos työnantaja antaa työntekijälle enintään 300 euron arvoisen joukkoliikenteen henkilökohtaisen matkalipun asunnon ja työpaikan välistä matkaa varten, matkalippu on verovapaata tuloa. Lisäksi matkalippu on verovapaata tuloa 750 euron ylittävältä osalta 3 400 euroon asti. Työsuhdematkalipusta on aina annettava ilmoitus, myös silloin kun verotettavaa etua ei ole.
Jos työntekijä ostaa matkalipun itse ja työnantaja maksaa työntekijälle matkalipun hinnan tai osan siitä, työnantajan maksama korvaus katsotaan kokonaisuudessaan työntekijän palkaksi. Tällöin työntekijälle maksettu lipun hinta ilmoitetaan vain palkkana. Työnantaja voi periä työsuhdematkalipun omavastuuosuuden työntekijän nettopalkasta.

Työmatkaetu – Mitkä luontoisedut pitää aina ilmoittaa omina tulolajeinaan?

Luontoiseduista autoetu ja työsuhdematkalippuetu ja lisäksi asuntolainan korkoetu ilmoitetaan aina omina tulolajeinaan.

Työmatkaetu – Ilmoitetaanko työsuhdematkalipputuki tulorekisteriin? Työntekijät saavat halutessaan matkalipputuen 10 euroa kuukaudessa.

Työnantaja ilmoittaa työntekijälleen kustantamansa julkisen liikenteen henkilökohtaisen lipun verovapaan osan Työsuhdematkalipun verovapaa osuus -tulolajilla. Palkaksi katsottavan osuuden työnantaja ilmoittaa Työsuhdematkalipun palkaksi katsottu osuus -tulolajilla. Tiedot on eriteltävä, koska ne vaikuttavat määrään, jonka työntekijä voi vähentää verotuksessa kodin ja työpaikan välisten matkojen perusteella. Ilmoitus työsuhdematkalippuedusta annetaan tulorekisteriin aina edellä mainituilla tulolajeilla. Työsuhdematkalippuetu ilmoitetaan sen palkanmaksukauden tulona, jolloin etu on käsitelty työntekijän palkanlaskennassa. Ellei verovapaata työsuhdematkalippuetua käsitellä palkanlaskentajärjestelmässä lainkaan, verovapaan työsuhdematkalippuedun voi ilmoittaa vain kerran vuodessa. Suosituksena kuitenkin on, että etu ilmoitetaan sen kuukauden ilmoituksella, jolloin etu annetaan.

 

Lisää usein kysyttyjä kysymyksiä löydät alla olevista linkeistä.

 

Yleistä

 

Verottomat korvaukset

 

Tietojen ilmoittaminen

 

Tietojen korjaaminen

 

Poissaolot ja sanktiot