Tulorekisteri

 

Tietojen korjaamiseen liittyvät usein kysytyt kysymykset löydät alhaalta.

Milloin tiedot on korjattava?

Suorituksen maksajan on korjattava antamansa virheellinen ilmoitus ilman aiheetonta viivytystä. Tämä tarkoittaa, että virheellinen ilmoitus on korjattava heti, kun virhe huomataan. Korjausta ei saa siten jättää esimerkiksi seuraavaan palkka-ajoon. Tulorekisterin ilmoittamisen määräajat eivät koske tietojen korjaamista. Kaikkien suorituksen maksajien, niin kotitalouksien kuin paperi-ilmoittajienkin, on korjattava virheelliset tiedot ilman aiheetonta viivytystä.

Tieto perusteettomasta edusta on annettava ilman aiheetonta viivytystä ja viimeistään kuukauden kuluessa sen jälkeen, kun perusteeton etu on havaittu. Perusteettomalla edulla tarkoitetaan aiheettomasti maksettua suoritusta tai etua, johon tulonsaaja ei ole oikeutettu. Perusteeton etu syntyy esimerkiksi silloin, kun suoritus maksetaan väärin perustein, väärälle henkilölle tai väärän suuruisena.

Tiedot takaisin maksetuista määristä annetaan viimeistään 5. kalenteripäivänä sen päivän jälkeen, jona on saatu tieto takaisin perityn määrän maksamisesta, sen maksajasta ja siitä, mihin perusteettomaan etuun maksu liittyy. Viiden päivän määräaika alkaa siitä, kun saapunut maksu on reskontrassa ja palkanlaskennassa yhdistetty tulonsaajalta perittyyn tuloon.

Kuinka ilmoitus korjataan, jos siinä on virhe?

Tulorekisterin tiedot korjataan korvaavalla menettelyllä. Tämä tarkoittaa, että alkuperäistä ilmoitusta korjataan siten, että ilmoituksen kaikki tiedot annetaan uudelleen, ja ilmoituksella annetaan uusien ja muuttuneiden tietojen lisäksi alkuperäisessä ilmoituksessa oikein olleet tiedot. Korvaava ilmoitus tehdään samalle maksupäivälle kuin alkuperäinen ilmoitus. Korjaaminen kohdistetaan oikeaan ilmoitukseen ilmoitusviitteen avulla.

Kauanko annettua ilmoitusta voi korjata?

Tulorekisteriin ilmoitettuja tietoja voidaan ylläpitää ja korjata niin kauan, kuin niitä tulorekisterissä säilytetään. Tiedot säilytetään tulotietojärjestelmässä 10 vuotta tiedon tallentamisvuotta seuraavan vuoden alusta lukien.

Mitä korvaava menettely tarkoittaa?

Alkuperäistä ilmoitusta korjataan siten, että ilmoituksen kaikki tiedot annetaan uudelleen, ja ilmoituksella annetaan uusien ja muuttuneiden tietojen lisäksi alkuperäisessä ilmoituksessa oikein olleet tiedot. Korvaava ilmoitus tehdään samalle maksupäivälle kuin alkuperäinen ilmoitus. Korjaaminen kohdistetaan oikeaan ilmoitukseen ilmoitusviitteen avulla.

Pitääkö annettu ilmoitus poistaa, jos siinä on ollut virhe?

Ei tarvitse. Ilmoitus korjataan antamalla korvaava ilmoitus. Tämä tarkoittaa, että alkuperäistä ilmoitusta korjataan siten, että ilmoituksen kaikki tiedot annetaan uudelleen, ja ilmoituksella annetaan uusien ja muuttuneiden tietojen lisäksi alkuperäisessä ilmoituksessa oikein olleet tiedot. Korvaava ilmoitus tehdään samalle maksupäivälle kuin alkuperäinen ilmoitus. Korjaaminen kohdistetaan oikeaan ilmoitukseen ilmoitusviitteen avulla. Annettu ilmoitus on mitätöitävä vain poikkeustapauksessa (silloin, kun maksupäivä, palkanmaksukausi, maksajan tai tulonsaajan asiakastunniste, eläkejärjestelynumero tai vakuuttamisen poikkeustilannetieto on ollut virheellinen tai muuttuu).

Kenen vastuulla ilmoituksen korjaaminen on, jos siinä on virhe?

Suorituksen maksaja on vastuussa tulorekisteriin tallennettavaksi antamiensa tietojen oikeellisuudesta ja oikaisemisesta. Jos tulorekisterissä oleva virheellinen tieto perustuu suorituksen maksajan ilmoitukseen, maksajalla on velvollisuus korjata ilmoittamansa virheellinen tieto. Jos tulonsaaja huomaa tulorekisterin palkkatietoilmoituksella häntä koskevan virheellisen tiedon, tulonsaajan on tehtävä korjausvaatimus asianomaiselle suorituksen maksajalle.

Miten tietoja korjataan?

Tulorekisterin tiedot korjataan korvaavalla menettelyllä. Alkuperäistä ilmoitusta korjataan siten, että ilmoituksen kaikki tiedot annetaan uudelleen, ja ilmoituksella annetaan uusien ja muuttuneiden tietojen lisäksi alkuperäisessä ilmoituksessa oikein olleet tiedot. Korvaava ilmoitus tehdään samalle maksupäivälle kuin alkuperäinen ilmoitus.

Mitkä tiedot pitää korjata?

Kaikki ilmoituksen tiedoissa olevat virheet on korjattava. Tämä koskee niin tulorekisteriin tallennettavia tulotietoja ja muita pakollisia tietoja (laki tulotietojärjestelmästä, 6 §), pakollisesti annettavia yksilöinti- ja yhteystietoja (8 §) kuin myös täydentäviä lisätietoja (7 §). Näin ollen esimerkiksi täydentävinä tietoina annetut poissaolotiedot ja palvelussuhdetiedot on korjattava oikeiksi, jos niissä on virheitä.

Ilmoituksen korjaamisen kannalta ei ole merkitystä sillä, onko esimerkiksi rahapalkat ilmoitettu tulorekisterin ilmoitustapa 1:llä vai ilmoitustapa 2:lla

Miten korjaus kohdistetaan oikeaan ilmoitukseen?

Tulonsaajalla voi olla samalta maksajalta useita voimassaolevia palkkatietoilmoituksia, joissa on sama palkanmaksukausi ja -päivä. Jos maksaja valitsee toimenpiteen tyypiksi ”Uusi ilmoitus”, ilmoitus ei korvaa aiemmin annettua ilmoitusta, vaikka palkanmaksukausi ja -päivä olisivat samat. Kun aiemmin annettua ilmoitusta halutaan korjata, valitaan toimenpiteen tyypiksi ”Korvaava ilmoitus”. Tietojen korjaamisessa käytetään ilmoitusviitteitä, joilla korjaus tai mitätöinti kohdennetaan oikeaan ilmoitukseen.

Miten luontoisetu korjataan, jos se on jäänyt ilmoittamatta?

Jos luontoisetu on jäänyt ilmoittamatta, annettu ilmoitus on korjattava ja lisättävä puuttunut luontoisedun määrä sille kuukaudelle, jolta etu on jäänyt ilmoittamatta. Näin siksi, että luontoisedut verotetaan nautintaperiaatteen mukaisesti sen kuukauden tulona, jolloin ne ovat olleet tulonsaajan käytössä. Palkkatietoilmoitus annetaan luontoisedun käyttöajankohdan perusteella. Luontoisetu voi vaikuttaa myös käyttökuukaudelta maksettavan etuuden määrään.

Voiko korvaavan ilmoituksen perusteettomasta edusta ja takaisinperinnästä tehdä samalla kertaa?

Lain mukaan tieto perusteettomasta edusta on annettava ilman aiheetonta viivytystä ja viimeistään kuukauden kuluessa sen jälkeen, kun perusteeton etu on havaittu. Jos seuraava palkka-ajo tapahtuu kuukauden kuluessa perusteettoman edun havaitsemisesta, maksaja voi toimittaa korvaavan ilmoituksen perusteettomasta edusta seuraavan palkka-ajon yhteydessä.

Tiedot takaisin maksetuista määristä annetaan viimeistään 5. kalenteripäivänä sen päivän jälkeen, jona on saatu tieto takaisin perityn määrän maksamisesta, sen maksajasta ja siitä, mihin perusteettomaan etuun maksu liittyy.

Saman tulon perusteetonta etua ja takaisinperintää ei voi ilmoittaa samalla ilmoituksella, ellei liikasuoritusta peritä takaisin samana päivänä kuin se maksetaan.

Miten tiedot korjataan, jos vuonna 2019 peritään takaisin vuoden 2017 palkkoja?

Vuonna 2019 perityt suoritukset ilmoitetaan tulorekisteriin sen palkanmaksukauden ilmoituksella, jolloin tulo on peritty takaisin, vaikka alkuperäinen suoritus olisi maksettu ennen vuotta 2019.

Missä tilanteessa käytetään tulolajia Perusteeton etu (koodiarvo 359)?

Tulolajilla ilmoitetaan aiheettomasti maksettu suoritus tai etu, johon tulonsaaja ei ole oikeutettu. Perusteeton etu syntyy esimerkiksi silloin, kun suoritus on maksettu väärin perustein, väärälle henkilölle tai väärän suuruisena.
Erillistä Perusteeton etu -tulolajia käytetään vain, jos aiheettomasti maksettu suoritus havaitaan ennen ensimmäisen ilmoituksen lähettämistä, eikä tuloa ole aiemmin ilmoitettu muuna tulona tulorekisteriin. Jos perusteeton etu on aiemmin ilmoitettu virheellisesti esimeriksi Palkka yhteissumma -tulolajilla, tieto on korjattava oikeaksi käyttäen Palkka yhteissumma -tulolajia sekä sen yhteydessä annettavaa erillistä tietoa Perusteeton etu.
Perusteettomasta edusta ei makseta sosiaalivakuutusmaksuja.

Jos perusteeton etu on huomattu ennen ilmoituksen lähettämistä tulorekisteriin eli se on kirjattu Perusteeton etu -tulolajilla, miten ilmoitetaan takaisinperintä?

Maksaja ilmoittaa takaisinperityn euromäärän tulolajilla 359 Perusteeton etu ja liittää tulolajiin tiedon ”Takaisinperintä: Kyllä”. Tämän lisäksi maksaja antaa takaisinperintää koskevat lisätiedot (takaisinperintäpäivä, takaisinperityn tulon alkuperäinen palkanmaksukausi, takaisinperittyyn määrään kohdistuva ennakonpidätys (jos nettoperintä), alkuperäinen maksupäivä ja ansaintakausi).

 

Lisää usein kysyttyjä kysymyksiä löydät alla olevista linkeistä.

 

Yleistä

 

Ravintoetu-, virike-etu ja työmatkaetu

 

Verottomat korvaukset

 

Tietojen ilmoittaminen

 

Poissaolot ja sanktiot