Luontoisetujen verotus Suomessa

Luontoisedut ovat työnantajan tarjoamia ei-rahallisia etuja, jotka täydentävät työntekijän palkkaa. Ne voivat olla tehokas tapa lisätä työtyytyväisyyttä, houkutella osaajia ja tarjota kustannustehokkaita vaihtoehtoja palkankorotuksille. Suomessa luontoisedut ovat pääsääntöisesti veronalaisia ansiotuloja, ellei Verohallinto ole erikseen määritellyt niitä verovapaiksi.

Tässä artikkelissa tarkastelemme, miten luontoisetujen verotus toimii Suomessa, miten niiden arvo määritetään ja mitä työnantajien tulee huomioida raportoinnissa. Lisäksi käsittelemme verovapaita etuja ja niiden tehokasta hyödyntämistä.

Mitä luontoisedut ovat ja miksi ne ovat tärkeitä?

Työnantajan tarjoamat luontoisedut ovat rahapalkan lisäksi annettavia etuja, jotka lisäävät työntekijän kokonaiskorvausta. Ne voivat joissain tapauksissa tuoda veroetuja työntekijälle ja työnantajalle, jos ne täyttävät verottajan määrittelemät ehdot.

Yleisimpiä luontoisetuja Suomessa ovat:

• Asuntoetu: Työnantajan tarjoama tai kustantama asunto.
• Ateriaetu: Ilmaiset tai työnantajan tukemat työpaikka-ateriat.
• Autoetu: Työsuhdeauto henkilökohtaiseen ja työajoon.
• Puhelinetu: Työpuhelin, jonka henkilökohtainen käyttö on sallittu.
• Polkupyöräetu: Työnantajan tarjoama tai tukema polkupyörä.
• Työmatkaetu: Työnantajan tukemat julkisen liikenteen liput.

Miten luontoisetujen verotus toimii Suomessa?

Luontoisedut ovat työntekijälle verotettavaa ansiotuloa, josta peritään tuloveroa sekä työnantajan maksamia työnantajamaksuja. Työnantajan on otettava nämä maksut huomioon etuja tarjotessaan.

Verohallinto määrittää vuosittain monien yleisten luontoisetujen verotusarvon yhdenmukaisen verotuksen varmistamiseksi. Jos valmista verotusarvoa ei ole, työnantaja voi käyttää todellisia kustannuksia tai muuta perusteltua laskentaperustetta.

Tyypillisiä luontoisetujen verotusarvoja:

• Asuntoetu: Verotusarvo määräytyy Verohallinnon määrittämien euromäärien mukaan, joissa huomioidaan sijainti, koko ja asumismuoto.
• Ateriaetu: Verotusarvo on kiinteä ja riippuu vuodesta (esim. 8,60 €/ateria vuonna 2025). Työntekijän on yleensä maksettava omavastuuosuus.
• Autoetu: Verotusarvo koostuu perusarvosta ja käyttökustannuksista. Tämä riippuu auton tyypistä sekä työntekijän mahdollisesti maksamasta osuudesta. Autoetu voi olla joko vapaa autoetu (työnantaja maksaa kaikki kulut) tai käyttöetu (työntekijä maksaa polttoaineet itse).
• Puhelinetu: Kiinteä verotusarvo (20 €/kk vuonna 2025), jos puhelin on myös yksityiskäytössä.
• Polkupyöräetu: Verovapaa enintään 1 200 € vuodessa.
• Työmatkaetu: Verovapaa enintään 3 400 € vuodessa, jos se annetaan palkan päälle. Jos työnantaja vähentää edun palkasta, verovapaa osuus on 750 € ja osittain verovapaa 3 400 €:iin asti.

Työnantajan on ilmoitettava kaikki veronalaiset luontoisedut tulorekisteriin oikea-aikaisesti ja oikein luokiteltuna. Tämä vaikuttaa työntekijän veroprosenttiin, työnantajan maksamaan sairausvakuutusmaksuun sekä eläke- ja työttömyysvakuutusmaksuihin.

Luontoisedut on raportoiva sille ajanjaksolle, jona ne on annettu, riippumatta siitä, onko niistä maksettu rahaa. Tyypillisiä virheitä ovat liian alhaiset verotusarvot, virheellinen luokittelu tai vanhentuneiden verotusarvojen käyttö.

Työnantajat voivat vähentää hallinnollista työtä automatisoimalla palkanlaskennan prosesseja ja seuraamalla Verohallinnon vuosittaisia päivityksiä verotusarvoista.

Verovapaat edut ja verotehokkuuden optimointi

Jotkin luontoisedut voivat olla kokonaan tai osittain verovapaita, jos ne täyttävät Verohallinnon määrittelemät ehdot.

Täysin verovapaat edut

• Työmatkaliput (enintään 3 400 €/vuosi, jos annetaan palkan päälle).
• Polkupyöräetu (enintään 1 200 €/vuosi – käyttöä ei ole rajoitettu vain työmatkoihin).
• Työssä tarvittavat työvälineet, kuten kannettavat tietokoneet ja turvavarusteet, jos ne ovat työn kannalta välttämättömiä eikä niitä käytetä merkittävästi yksityiskäyttöön.

Osittain verovapaat edut

• Ateriaetu, jota verotetaan alennetun kiinteän arvon mukaan (8,60 €/ateria vuonna 2025).
• Työsuhdeauto, jossa sähkö- ja hybridiautoille on alemmat verotusarvot.
• Työnantajan järjestämä majoitus, joka voi olla osittain verovapaa erityistilanteissa, kuten ulkomaankomennuksilla.

Työnantajat voivat vähentää hallinnollista työtä ja optimoida verotehokkuutta tarjoamalla etuja palkan päälle sen sijaan, että ne annettaisiin palkan sijaan, jolloin verovapaus säilyy. Hyödyntämällä verovapaita ja matalasti verotettavia etuja voidaan tuoda säästöjä sekä työntekijälle että työnantajalle.

Yhteenveto luontoiseduista

Luontoisedut ovat tärkeä osa palkitsemista, mutta niihin liittyy myös verotuksellisia velvoitteita. Työnantajien on tunnettava Suomen verosäännökset varmistaakseen niiden noudattamisen ja välttääkseen mahdolliset seuraamukset. Tarkka etuuksien arviointi, asianmukainen raportointi ja verovapauden edellytysten ymmärtäminen auttavat optimoimaan luontoisetujen hallinnan ja noudattamaan lainsäädäntöä. Hyvin suunniteltu luontoisetukäytäntö edistää sekä työntekijöiden tyytyväisyyttä että yrityksen kustannustehokkuutta.

Tehosta luontoisetujen hallintaa vaivattomasti! Edenredin lounas-, työmatka- ja liikuntaedut tarjoavat työnantajille verotehokkaan tavan lisätä työhyvinvointia ja sitouttaa työntekijöitä. Ota käyttöön modernit maksutavat ja helpota etujen hallintaa yhdellä palvelulla. Tutustu Edenredin ratkaisuihin jo tänään!

Usein kysyttyä luontoiseduista

Miten luontoisetujen verotus vaikuttaa työntekijän veroprosenttiin?

Luontoisedut lasketaan osaksi työntekijän ansiotuloa, mikä voi vaikuttaa veroprosentin nousuun. Työntekijän ennakonpidätys perustuu arvioituun vuosituloon, johon luontoisedut on syytä sisällyttää oikean verotuksen varmistamiseksi. Jos etuja ei ole huomioitu riittävän tarkasti verokorttia haettaessa, työntekijä voi kohdata lisäveroja vuoden lopussa. Verottaja käsittelee joitakin etuja kiinteinä summina (esim. puhelinetu 20 €/kk), mutta jos etujen arvo muuttuu kesken vuoden, se voi vaikuttaa verotukseen. Työntekijän kannattaa tarkistaa verokorttinsa tiedot säännöllisesti ja tarvittaessa päivittää niitä.

Voiko työntekijä kieltäytyä luontoisedusta?

Kyllä, mutta tilanne riippuu työnantajan käytännöistä ja siitä, onko luontoisetu sisällytetty työsopimukseen. Jos etu on osa palkkapakettia, sen poistaminen voi vaikuttaa bruttopalkan määrään. Esimerkiksi jos työsuhdeautosta luovutaan, työntekijän bruttopalkkaa ei välttämättä automaattisesti nosteta etua vastaavalla summalla. Lisäksi joissakin tapauksissa työnantaja voi tarjota edun vaihtoehtona rahallisen korvauksen, mutta tästä on sovittava erikseen. Tietyissä tilanteissa, kuten yrityksen tarjoaman työterveyshuollon tai työsuhdepolkupyörän kohdalla, etu voi olla työnantajan päätös eikä sitä voi kieltäytyä ottamasta, ellei työnantaja tarjoa vaihtoehtoa.

Miten luontoisetu vaikuttaa eläkekertymään ja muihin sosiaalivakuutuksiin?

Veronalaiset luontoisedut otetaan huomioon eläkkeen laskennassa samalla tavalla kuin palkka, koska ne sisältyvät työntekijän bruttoansioon. Tämä tarkoittaa, että mitä enemmän veronalaisia luontoisetuja työntekijä saa, sitä suurempi on myös hänen työeläkemaksujensa peruste. Samoin ne vaikuttavat työttömyysvakuutusmaksuihin ja sairausvakuutusmaksuihin. Sen sijaan verovapaat luontoisedut, kuten verovapaa polkupyöräetu (enintään 1 200 €/vuosi) tai verovapaat työmatkaliput (enintään 3 400 €/vuosi), eivät kerrytä eläkettä eivätkä vaikuta muihin sosiaalivakuutusmaksuihin. Tämä voi olla merkittävä tekijä palkitsemisjärjestelmää suunniteltaessa, sillä vaikka verovapaa etu säästää veroissa, se ei kasvata työntekijän eläketurvaa.

Mitä tapahtuu, jos työnantaja arvioi luontoisedun arvon väärin?

Jos työnantaja ilmoittaa luontoisedun liian alhaisella arvolla tai jättää sen raportoimatta tulorekisteriin, Verohallinto voi vaatia takautuvasti maksamattomia veroja ja sivukuluja. Tällaisessa tapauksessa työnantaja voi joutua maksamaan myös veronkorotuksia tai viivästyskorkoa, jos virhe havaitaan verotarkastuksessa. 

Esimerkiksi jos työnantaja ilmoittaa autoedun verotusarvon liian alhaisena tai jättää huomioimatta työntekijän yksityiskäytön osuuden, Verohallinto voi myöhemmin määrätä lisäveroja. Työnantajan vastuu on varmistaa, että etujen verotusarvot ovat ajan tasalla ja vastaavat Verohallinnon vuosittain määrittämiä arvoja. Lisäksi työnantajan tulee huolehtia, että kirjanpito ja palkanlaskenta käsittelevät luontoisetuja oikein, jotta vältytään jälkikäteen tulevilta veroseuraamuksilta.

Voiko luontoisedun tarjota vain tietyille työntekijöille?

Kyllä, mutta työnantajan on noudatettava yhdenvertaisuusperiaatetta, jotta luontoisedut eivät johda syrjintään tai eriarvoiseen kohteluun. Työnantaja voi esimerkiksi tarjota etuja vain tietyissä tehtävissä toimiville henkilöille tai erikseen määritellyille työntekijäryhmille (esim. johtotaso vs. asiantuntijat), kunhan perusteet ovat objektiivisia ja läpinäkyviä. 

On kuitenkin tärkeää huomioida, että verovapauden edellytyksenä voi olla etujen tarjoaminen tasapuolisesti kaikille saman asematason työntekijöille. Esimerkiksi verovapaat työmatkaliput ja polkupyöräetu voivat menettää verovapautensa, jos ne kohdistuvat vain osalle henkilöstöstä ilman perusteltua syytä. Siksi työnantajan kannattaa suunnitella etuuksien jakoperusteet huolellisesti, jotta ne ovat sekä houkuttelevia että verotuksellisesti järkeviä.

Kiinnostuitko? Nyt on oiva hetki ottaa työsuhde-edut käyttöön tai laajentaa jo olemassa olevia etuja.