Mielenterveys työelämässä

Mielenterveys työelämässä - Mitä esihenkilö voi tehdä työntekijöiden tukemiseksi? 

Minkälaisia haasteita työelämä voi aiheuttaa mielenterveydelle? Miten tähän vaikuttaa maailman suuret ilmiöt, kuten pandemia, sodat, inflaatio? Ja minkälaisilla keinoilla työntekijän mielenterveyttä voidaan tukea?” 

Mielenterveys työelämässä on aihe, josta puhutaan nykyisin enemmän kuin koskaan. Työpaikan vaatimukset, ajankohtaiset maailman tapahtumat ja työn jatkuva kiire voivat kaikki heijastua työntekijöiden hyvinvointiin.  Etumatkalla-podcastin kolmannessa jaksossa erikoispsykologi Nina Lyytinen ja asiantuntijapsykologi Juho Mertanen käyvät läpi konkreettisia keinoja, joilla esihenkilöt voivat tukea työntekijöiden mielenterveyttä ja luoda työpaikasta turvallisen ympäristön. 

Työ voi olla voimavara – mutta myös kuormituksen lähde 

Työ tarjoaa merkityksellisyyttä ja onnistumisen tunteita, mutta kuormituksen kasvaessa se voi muuttua henkisesti raskaaksi. "Työ voi olla hyvinvoinnin lähde – kunhan se on tasapainossa ja johdettu hyvin," Lyytinen muistuttaa. Kun työpaikalla on riittävät resurssit ja aikaa palautumiseen, työ voi toimia merkittävänä tukena työntekijän jaksamiselle. Hyvä johtaminen, oikeudenmukaisuus ja turvallisuuden tunne tukevat mielen hyvinvointia. 

 Kuormittavat tekijät voivat kuitenkin kasautua ja vaikuttaa mielenterveyteen. Mertanen painottaa, että erityisesti jatkuva kiire ja ristiriitojen käsittelemättä jättäminen voivat lisätä työpaikan kuormitusta: "Työpaikan ihmissuhteet ja ratkaisemattomat ristiriidat voivat aiheuttaa jännitteitä, jotka jäävät kytemään, ellei niitä käsitellä." Myös pandemia-aika toi mukanaan haasteita, ja etätyöhön siirtyminen lisäsi työntekijöiden kokemaa yksinäisyyttä ja yhteisöllisyyden puutetta. 

Esihenkilön rooli mielenterveyden tukena: läsnäolo ja turvallinen ilmapiiri 

Podcastin asiantuntijat painottavat, että esihenkilön rooli on keskeinen työntekijöiden hyvinvoinnin kannalta. Tärkeää ei ole se, että esihenkilö osaa ratkaista kaikki ongelmat, vaan että hän on läsnä ja aidosti kuuntelee työntekijöitä. Lyytinen korostaa, että pelkkä läsnäolo voi tehdä suuren eron: "Olkaa rohkeasti läsnä, kuunnelkaa ja kohdatkaa ihmiset." Kun työntekijällä on mahdollisuus tuoda omia haasteitaan esille turvallisessa ympäristössä, hän voi tuntea olonsa tuetuksi ja arvostetuksi. 

 Mielenterveyden tukemisessa tärkeää on se, että työntekijä uskaltaa kertoa omasta tilanteestaan ilman pelkoa leimautumisesta. Jos työntekijä kokee, että ilmapiiri on turvallinen ja avoin, hän voi myös helpommin tuoda esille tarpeensa ja toiveensa. "Työkyky ei ole yksityisasia," Mertanen muistuttaa, viitaten siihen, että avoin keskustelu työkyvystä ja kuormituksesta voi auttaa työyhteisöä tukemaan toisiaan. 

Arjen hallinta ja palautuminen – konkreettisia vinkkejä jaksamiseen 

Hyvinvointia voi tukea pienillä asioilla, joilla on suuri merkitys. Esimerkiksi palautumisen mahdollistaminen työpäivän aikana on tärkeää. Jos työntekijällä ei ole aikaa taukoihin, stressi kasvaa ja kuormitus lisääntyy nopeasti. Lyytinen suosittelee kiinnittämään huomiota arjen hallintaan: "Jos huomaa, että tauot jäävät pitämättä tai työpäivät tuntuvat loputtomilta, se on hälytysmerkki, josta on hyvä keskustella." 

 Podcastissa Mertanen kannustaa työntekijöitä ja esihenkilöitä tarkastelemaan omaa ajankäyttöään: "Arjen hallinta auttaa vähentämään kuormitusta. Tärkeää on tarkastella omaa ajankäyttöä ja varmistaa, että arjessa on aikaa palautumiselle ja asioille, joista saa iloa." Kun työpaikalla tuetaan palautumista esimerkiksi lounastaukojen ja hengähdystaukojen avulla, työntekijät voivat paremmin, ja myös työn tulokset paranevat. 

Työn muokkaaminen ja yhteisöllisyyden tukeminen 

Työpaikalla on tärkeää ymmärtää, että elämäntilanteet ja kuormitustekijät vaihtelevat, ja joskus työntekijä tarvitsee joustoja selviytyäkseen. Tämä voi tarkoittaa työn muokkaamista tai tehtävien tilapäistä keventämistä silloin, kun henkilökohtainen elämä on kuormittavaa. Lyytinen muistuttaa, että työn muokkaus voi olla avainasemassa jaksamisen tukemisessa, esimerkiksi asiakaspalvelutyötä voidaan sovittaa tilanteen mukaan: "Jos työntekijällä on haastava elämäntilanne, työtehtäviä voidaan muokata niin, ettei esimerkiksi asiakaspalvelua tarvitse hoitaa niin paljon." 

 Yhteisöllisyyden rakentaminen työpaikalla auttaa myös jaksamaan paremmin. Kun työyhteisössä on avoin ja turvallinen ilmapiiri, työntekijät voivat tukea toisiaan ja löytää yhdessä ratkaisuja haasteisiin. "On tärkeää, että työpaikalla uskalletaan puhua hyvinvoinnista ja tarjotaan mahdollisuuksia avun hakemiseen," Mertanen painottaa. 

Kohti kestävämpää työelämää – yhteistyöllä parempaa hyvinvointia 

Työpaikan mielenterveyden tukeminen on kaikkien yhteinen asia, ja esihenkilöiden rooli on merkittävä tässä työssä. Kun esihenkilöt ovat aidosti läsnä ja luovat turvallisen ilmapiirin, työpaikasta tulee paikka, jossa työntekijä voi kokea saavansa tukea niin työasioissa kuin henkilökohtaisissa haasteissakin. "Työ voi olla hyvinvoinnin lähde – jos ilmapiiri on avoin ja oikeudenmukainen," Lyytinen kiteyttää. 

On siis tärkeää muistaa, että mielenterveys ei ole vain yksilön asia. Työpaikoilla voidaan tehdä paljon mielenterveyden tukemiseksi, ja pienilläkin teoilla on suuri vaikutus työntekijöiden hyvinvointiin. Tue, kuuntele ja keskustele – siinä eväitä, joilla esihenkilöt voivat auttaa luomaan kestävämpää työelämää. 

Kuuntele jakso: Mielenterveysongelmat ovat tikittävä aikapommi - Edenred