Työssä jaksamisen tukeminen

Käytännön keinot yrityksille ja työntekijöille

Työn ei pitäisi olla pelkkää suorittamista. Kun arjessa on tilaa hyvinvoinnille, jaksat paremmin, palaudut nopeammin ja suoriudut työstäsi ilolla. Työhyvinvointi on perusta, joka tukee sekä omaa terveyttäsi että koko tiimisi menestystä.

Nykyään yhä useampi yritys ymmärtää, että hyvinvoivat työntekijät rakentavat kestävää liiketoimintaa. Mutta työssä jaksaminen ei ole vain työnantajan vastuulla. Sinulla on paljon keinoja vaikuttaa omaan hyvinvointiisi päivittäin. Kokosimme yhteen käytännön työkaluja ja vinkkejä, joilla voit itse vahvistaa jaksamistasi ja lisätä työtyytyväisyyttä.

Työssä jaksamisen peruspilarit työelämässä

Työssä jaksaminen tarkoittaa kykyä selviytyä arjen tehtävistä ja paineista ilman jatkuvaa väsymystä tai uupumuksen tunnetta. Sillä ei tarkoiteta pelkästään fyysistä kestävyyttä, vaan myös henkistä tasapainoa ja sietokykyä. Hyvä jaksaminen edellyttää toimintamalleja, jotka tukevat stressinhallintaa, palautumista ja riittävää energianhallintaa. Kyky säädellä omaa kuormitustaan, asettaa rajoja ja löytää keinoja palautua työpäivän jälkeen on keskeinen elementti työssä jaksamisen ylläpitämisessä.

Kun työssä jaksaminen on hyvällä tasolla, vaikutukset näkyvät käytännön tasolla monin tavoin:

• Rauhallisuus kiireen keskellä: Työntekijä pystyy säilyttämään mielenrauhan silloinkin, kun aikataulut kiristyvät tai tehtävälistat kasvavat. Tämä auttaa välttämään ylivirittyneisyyttä ja parantaa päätöksentekokykyä.
• Tehokkaampi ongelmanratkaisu: Rauhallinen mieli ja hyvä stressinhallinta edistävät luovaa ajattelua ja kykyä löytää ratkaisuja myös paineen alla.
• Nopeampi palautuminen vastoinkäymisistä: Kun sisäiset voimavarat ovat kunnossa, palautuminen stressaavista tilanteista on nopeampaa, eivätkä yksittäiset takaiskut heikennä kokonaisvaltaista työvirettä pitkäksi aikaa.
• Tasapainoinen työn ja vapaa-ajan suhde: Hyvä jaksaminen mahdollistaa työn ja vapaa-ajan erottamisen siten, että kumpikin saa oman tilansa. Tämä ehkäisee kroonista stressiä ja edistää pitkäaikaista työkykyä.

Työssä jaksaminen ei hyödytä ainoastaan yksilöä, vaan sen vaikutukset heijastuvat laajasti myös työsuoritukseen ja työyhteisön toimivuuteen. Kun työntekijä voi hyvin, työn laatu paranee, virheiden määrä vähenee ja työssä ilmenee enemmän joustavuutta ja yhteistyökykyä. Sisäinen motivaatio vahvistuu, mikä näkyy aloitteellisuutena, sinnikkyytenä ja haluna kehittää omaa työtä.

Hyvä työssä jaksaminen rakentaa vankan perustan myös työuran kestävyydelle. Kun työ tukee henkistä ja fyysistä jaksamista, syntyy positiivinen kierre: työ koetaan merkitykselliseksi, onnistumisen kokemukset lisääntyvät ja työssä saadaan enemmän iloa ja tyytyväisyyttä.

Käytännön strategiat työssä jaksamisen vahvistamiseen

1. Pidä työmäärä hallittavana

Miksi tämä on tärkeää: Liiallinen työkuorma johtaa vääjäämättä stressiin ja uupumukseen, koska jatkuva kiire aktivoi kehon stressijärjestelmän. Tämä voi pitkällä aikavälillä heikentää keskittymiskykyä, muistia ja päätöksentekoa sekä unihäiriöiden ja sydänsairauksien kaltaisia terveysriskejä. Hallittava työmäärä mahdollistaa sen, että säilytät oman toimintakykysi ja mielen joustavuuden, mikä puolestaan tukee sekä työn laatua että omaa hyvinvointiasi.

Käytännön vinkit:

• Tee päivittäinen tehtävälista ja priorisoi asiat kolmeen kategoriaan: pakolliset, tärkeät ja voi odottaa.
• Aikatauluta kalenteriin tyhjää tilaa taukoja varten. Jo yksi 10 minuutin hengähdyshetki auttaa.
• Opettele sanomaan ei kohteliaasti mutta napakasti: "Tämä kuulostaa mielenkiintoiselta, mutta aikatauluni on nyt täynnä."

2. Määritä työn ja vapaa-ajan välinen raja

Miksi tämä on tärkeää: Ilman selkeää rajaa työ ja vapaa-aika sekoittuvat, jolloin palautuminen jää vajaaksi. Aivot tarvitsevat aktiivisen työvaiheen jälkeen riittävästi lepoa ja muuta ärsykettä voidakseen prosessoida päivän aikana kerättyä tietoa ja elpyä. Mikäli työasiat seuraavat vapaa-ajalle, stressihormonitasot pysyvät korkealla, mikä lisää riskiä krooniseen stressiin ja työuupumukseen. Selkeät rajat auttavat palautumaan, parantavat unen laatua ja vahvistavat motivaatiota.

• Sovi itsesi kanssa selkeä "työpäivän päätösaika" ja pidä siitä kiinni.
• Pistä työsähköposti pois päältä työajan ulkopuolella. Voit käyttää myös automaattivastaajaa: "Vastaan viestiisi seuraavana työpäivänä."
• Tee siirtymäriitti päivän päätteeksi. Hyviä esimerkkejä ovat lyhyt ulkoilu, kahvikuppi ilman kännykkää tai päiväkirjamerkintä.

3. Panosta ihmissuhteisiin työpaikalla

Miksi tämä on tärkeää: Hyvät sosiaaliset suhteet työpaikalla rakentavat tunnetta kuulumisesta ja luottamuksesta, jotka molemmat ovat keskeisiä työhyvinvoinnin lähteitä. Yhteenkuuluvuus suojaa stressiltä, vähentää yksinäisyyden ja ulkopuolisuuden kokemuksia ja lisää työssä koettua merkityksellisyyttä. Lisäksi vahvat ihmissuhteet parantavat yhteistyötä ja konfliktien hallintaa, mikä tekee arjesta sujuvampaa ja vähemmän kuormittavaa.

• Aloita jokainen viikko kysymällä yhdeltä kollegalta kuulumiset. Se voi olla lyhyt ja kevyt keskustelu, mutta luo yhteyttä.
• Anna positiivista palautetta vähintään kerran viikossa – kiitä pienestäkin onnistumisesta.
• Osallistu yhteisiin hetkiin kuten kahvitaukoihin tai työpaikan epävirallisiin tapahtumiin aina, kun mahdollista. Muista kuitenkin oma jaksamisesi ja osallistu sen perusteella.

4. Hyödynnä urakehitysmahdollisuudet

Miksi tämä on tärkeää: Ammatillinen kehittyminen lisää työn mielekkyyttä ja ylläpitää sisäistä motivaatiota. Kun opit uutta ja huomaat edistyväsi, se vahvistaa tunnetta oman työn hallinnasta ja itseluottamuksesta. Lisäksi uuden oppiminen kehittää resilienssiä eli kykyä sopeutua muutoksiin, mikä on tärkeää nykypäivän nopeasti muuttuvassa työelämässä. Ilman kehitysmahdollisuuksia työ voi alkaa tuntua yksitoikkoiselta ja merkityksettömältä, mikä kasvattaa riskiä leipääntyä tai uupua.

• Tee itsellesi lista taidoista, joita haluaisit kehittää seuraavan vuoden aikana.
• Etsi ja varaa yksi koulutus, webinaari tai kurssi joka neljännesvuosi.
• Pyydä esihenkilöltä palautetta säännöllisesti ja mieti yhdessä seuraavia kehitysaskeleita.

5. Tunnista uupumuksen ensimerkit ajoissa

Miksi tämä on tärkeää: Uupumus kehittyy usein huomaamatta, ja mitä pidemmälle oireet etenevät, sitä vaikeampaa palautuminen on. Varhaisten stressioireiden, kuten ärtyneisyyden, vetäytymisen, keskittymisvaikeuksien ja työn laadun laskun, tunnistaminen antaa mahdollisuuden puuttua tilanteeseen ennen kuin kuormitus kasvaa hallitsemattomaksi. Ajoissa havaittu uupumus voidaan pysäyttää lyhyillä tauoilla, työn uudelleenjärjestelyillä ja tuen hakemisella, mikä ehkäisee vakavampia terveyshaittoja.

• Pidä viikoittain pieni itsetutkiskelutuokio: miltä minusta tuntuu? Onko ilmennyt ärtyneisyyttä, vetäytymistä tai keskittymisvaikeuksia?
• Jos huomaat merkkejä, ota lyhyt tauko, esimerkiksi pidennetty viikonloppu ja seuraa, helpottavatko oireet.
• Keskustele ajoissa esihenkilön tai työsuojeluhenkilön kanssa, jos työkuorma tuntuu ylikuormittavalta.

Hyvinvointi arjessa: konkreettisia vinkkejä

1. Pidä mikrotaukoja: 5 minuutin hengähdys kerran tunnissa

Miksi tämä toimii?

Lyhyet tauot ehkäisevät aivojen ylikuormittumista, parantavat keskittymiskykyä ja vähentävät kehon staattista rasitusta. Taukojen aikana aivojen energiavarastot palautuvat, mikä parantaa kognitiivista suorituskykyä ja jaksamista.

Käytännön esimerkki:
Aseta esimerkiksi puhelimeen tai älykelloon muistutus, joka kehottaa nousemaan ylös kerran tunnissa. Käy juomassa lasi vettä, katso ulos ikkunasta tai tee kevyitä venyttelyliikkeitä työpisteellä.

2. Muista palautuminen: Ulkoile, nauti luonnosta tai harrasta kevyttä liikuntaa

Miksi tämä toimii?
Luontoympäristöt ja kevyt liikunta, kuten kävely, alentavat stressihormonitasoja, parantavat mielialaa ja edistävät parasympaattisen hermoston toimintaa, joka vastaa kehon rauhoittumisesta ja palautumisesta.

Käytännön esimerkki:
Varaa iltapäivälle 15 minuutin kävelylenkki lähimetsään, puistoon tai kotikadulle. Älä ota mukaan puhelinta tai kuulokkeita – anna aistiesi levätä luonnon äänissä ja maisemissa.

3. Rauhoita iltasi: Sulje ruudut ajoissa ja anna mielellesi aikaa irrottautua työstä

Miksi tämä toimii?

Näyttöjen sininen valo heikentää melatoniinin tuotantoa, mikä vaikeuttaa nukahtamista ja heikentää unen laatua. Lisäksi työn ajatusten pyörittely illalla ylläpitää stressitilaa, mikä estää kehoa siirtymästä palautumistilaan.

Käytännön esimerkki:
Sovi itsesi kanssa "digilakko" esimerkiksi klo 20 jälkeen. Sulje tietokone ja puhelin, ja vietä ilta lukemalla kirjaa, tekemällä rauhallista venyttelyä tai kuuntelemalla rauhoittavaa musiikkia.

4. Varaa aikaa iloon: Tee päivittäin jotain, mistä nautit

Miksi tämä toimii?
Positiiviset tunteet, kuten ilo, uteliaisuus ja kiitollisuus, aktivoivat aivoissa palkitsemisjärjestelmiä, jotka lisäävät elinvoimaisuutta ja henkistä kestävyyttä. Iloiset hetket myös tasapainottavat stressireaktioita ja lisäävät kestävyyttä.

Käytännön esimerkki:

Kirjoita lista asioista, jotka tuottavat sinulle iloa, esimerkiksi lempimusiikin kuuntelu, maalaaminen, ystävän kanssa jutteleminen tai puutarhanhoito, ja valitse joka päivä yksi asia listalta toteutettavaksi. Työssä jaksaminen vaatii päivittäisiä valintoja, joiden avulla rakennat kestävää hyvinvointia ja tasapainoa arkeesi.

Ota pieniä askelia: pidä huolta palautumisestasi, rajaa työaikasi selkeästi ja kehitä omia vahvuuksiasi. Kun huolehdit omasta jaksamisestasi, rakennat samalla parempaa tulevaisuutta itsellesi ja koko tiimillesi.
Haluatko tukea henkilöstösi työssä jaksamista pitkäjänteisesti?

Edenredin tarjoamat työsuhde-edut ovat konkreettisia keinoja panostaa työntekijöiden jaksamiseen arjessa. Ennakoiva hyvinvoinnin tukeminen parantaa jaksamista, vähentää sairauspoissaoloja ja vahvistaa koko organisaation muutoskykyä. 

Tutustu Edenredin työkykyä vahvistaviin palveluihin ja rakenna parempaa työarkea jo tänään!

Usein kysytyt kysymykset

Miten tunnistan, onko työkuormitus haitallista vai sopivaa?

Työkuormitus on luonnollinen osa työelämää, mutta sen haitallisuus riippuu kuormituksen määrästä ja kestosta. Haitallinen kuormitus ilmenee usein jatkuvana väsymyksenä, keskittymisvaikeuksina, ärtyneisyytenä ja unihäiriöinä. Jos huomaat näitä oireita, on tärkeää arvioida työtilannettasi ja keskustella esihenkilön tai työterveyshuollon kanssa mahdollisista muutoksista.

​
Milloin on oikea aika hakea apua työuupumuksen ehkäisemiseksi?
Apua kannattaa hakea heti, kun huomaat ensimmäisiä merkkejä uupumuksesta, kuten jatkuvaa väsymystä, motivaation laskua tai kyynisyyttä työtä kohtaan. Varhainen puuttuminen voi estää tilanteen pahenemisen. Työterveyshuolto, esihenkilö ja työsuojeluvaltuutettu ovat tahoja, joihin voit ottaa yhteyttä saadaksesi tukea.

Miten työnantaja voi tukea työntekijöiden jaksamista käytännössä?
Työnantaja voi edistää työhyvinvointia tarjoamalla joustavia työaikajärjestelyjä, huolehtimalla ergonomiasta, järjestämällä säännöllisiä kehityskeskusteluja ja tarjoamalla mahdollisuuksia osaamisen kehittämiseen. Lisäksi avoin viestintä ja työntekijöiden osallistaminen päätöksentekoon lisäävät sitoutumista ja hyvinvointia. ​

Voiko työuupumuksesta toipua täysin, ja miten se tapahtuu?
Kyllä, työuupumuksesta voi toipua, mutta se vaatii aikaa ja muutoksia sekä työssä että henkilökohtaisessa elämässä. Toipumiseen kuuluu usein työtehtävien uudelleenjärjestely, palautumisen tukeminen, mahdollinen sairausloma ja tarvittaessa ammatillinen tuki, kuten terapia. 

Miten etätyö vaikuttaa työssä jaksamiseen, ja mitä kannattaa huomioida?
Etätyö tarjoaa joustavuutta, mutta voi myös hämärtää työn ja vapaa-ajan rajoja, mikä voi johtaa kuormituksen kasvuun. On tärkeää pitää kiinni selkeistä työajoista, pitää taukoja ja varmistaa sosiaalinen yhteys työyhteisöön esimerkiksi virtuaalikahvitaukojen avulla.

Joko teidän yrityksessänne tarjotaan työsuhde-etuja?