Lounastauko jää väliin useammalla kuin joka viidennellä naisella

Lounastauko jää väliin useammalla kuin joka viidennellä naisella

Edenredin kyselytutkimuksen mukaan naisista useampi kuin joka viides jättää töissä ainakin osan ruokatauosta käyttämättä tai syö lounaan nopeasti työn ohessa. Miehistä näin tekee 15 %. Miten lounastottumukset vaikuttavat työtehoon sekä terveyteen pidemmällä aikavälillä?

Kunnon lounastauko jää useammin pitämättä naisilla

Useampi kuin joka viides suomalainen nainen eli 22 % ei käytä töissä koko ruokataukoa tai syö lounaan pikaisesti työn ohessa. Miehistä lounaan kanssa kiirehtii 15 %. Lounastauon pitämisen sijaan työn ohessa syödään yleisesti etenkin sosiaali- ja terveysalalla, näin kertoi tekevänsä joka kolmas alalla työskentelevä.

Silloin, kun naiset pitävät ruokatauon töissä, on se on kestoltaan myös huomattavasti lyhyempi kuin miesten. Noin puolet suomalaisista eli 53 % tekee työtä, jossa ruokatauko on 30 minuuttia. Naisista puolen tunnin ruokatauko on 58 %:lla  ja miehistä 48 %:lla. Naisilla on harvoin myöskään yli puolen tunnin ruokataukoa, kyselyn mukaan 30–60 minuuttia kestävä ruokatauko oli naisista vain 14 prosentilla ja miehistä 31 prosentilla. 

"Lounaasta tinkiminen on huono juttu, sillä lounaalla on monenlaisia hyviä terveysvaikutuksia. Monipuolinen lounas pitää verensokerin tasaisena, lisää vireyttä ja vähentää napostelua. Kunnon lounaan syöminen tarjoaa mahdollisuuden pieneen taukoon työpäivän keskellä, mikä auttaa stressinhallinnassa ja palautumisessa. Lounaan sosiaalista merkitystäkään ei pidä unohtaa", Edenred Suomen vastuullisuusjohtaja Laura Kuusela toteaa. 

 

Tiedot ovat peräisin Edenred Suomen lokakuussa 2022 teettämästä kyselytutkimuksesta. Kyselyyn vastasi tuhat 18–62-vuotiasta työsuhteessa olevaa suomalaista, joista 51 prosenttia oli miehiä ja 49 prosenttia naisia. Kysely on kansallisesti edustava sukupuolen, iän ja asuinalueen mukaan. 

Lounaasta tinkiminen ei ole aina oma valinta 

Aina lounastauon pitäminen ei kuitenkaan ole työntekijän omissa käsissä. Naiset työskentelevät miehiä useammin tehtävissä, joissa kunnon lounastauko on hankalasti toteutettavissa. Näitä töitä on esimerkiksi sairaaloissa, laitoksissa ja yrityksissä, joissa työ tehdään asiakkaiden kodeissa kiertäen. 87 prosenttia terveys- ja hyvinvointialoilla työskentelevistä on Tilastokeskuksen mukaan naisia. Kasvatusaloilla työskentelevistä naisia on 79 prosenttia. 

Nuoret eli 18–25-vuotiaat työntekijät jättävät lounaan väliin useammin kuin vanhemmat työntekijät – näin tekee joka viides. Silti juuri nuoret työntekijät toivovat työsuhde-etuihinsa lounasetua, jota heillä ei kyselytutkimuksen mukaan ole usein käytössä. Jopa puolet nuorista työntekijöistä toivoi lounasetua. 

"Nuoret työntekijät arvostavat eniten lounasetua sekä muita etuja, joilla voi esimerkiksi ostaa kulttuuri- ja liikuntapalveluja sekä työmatkalippuja. Näin ajattelevat sekä 18–25-vuotiaat että 25–40-vuotiaat työntekijät. Tämä antaa osviittaa tulevaisuuden työsuhde-etuja miettimiseen. Aamupalat, juhlat, puhelin ja jopa aineettomat edut kuten etätyö olivat nuorille selvästi vähemmän tärkeitä kuin perinteinen lounasetu", Kuusela sanoo. 

 

Myös etätyö on vaikuttanut lounastottumuksiin 

Korona-aikana siirryttiin laajalti etätöihin, ja moni on jatkanut etätöiden tekemistä myös pandemian laannuttua. Usein kotona työskennellessä työn imu voi saada pitämään hyvin lyhyen lounastauon ja tauotus voi muutenkin unohtua.

Etätyöläisistä noin 70 prosenttia valmistaa lounaansa itse, selvisi vuonna 2020 tekemässämme kyselytutkimuksessa. Kotilounas ei kuitenkaan useinkaan yllä ravintosuosituksiin. Varsinkin kasviksia syödään liian vähän. Myös kuitua kotilounaasta saadaan liian vähän, huonoja rasvoja taas liikaa. 

"Ravitsemussuositukset, kuten puoli kiloa kasviksia päivässä, on helpompi toteuttaa silloin, kun syö kunnon lounaan lounasravintolassa. Vain 14 % suomalaisista miehistä ja 22 % naisista pääsee kasviksissa puolen kilon päivätavoitteeseen. Tämä kävi ilmi FinnRavinto2017-tutkimuksessa, jonka tulokset julkaistiin vuonna 2019, Kuusela sanoo ja jatkaa: 

 

"Jos syö lounaan kotona tai työpaikalla, pikalounasta tietokoneen ääressä ei kannata ottaa tavaksi, vaan kiinnittää huomiota etenkin kasvisten määrään. Helpoiten ravitsemustavoitteet saa täyttymään, kun syö lounasravintoloissa, joissa on tarjolla salaattipöytä. Ylipäänsä työnantajien kannattaa kannustaa työntekijöitään ruokatauon pitämiseen ja tarvittaessa tehdä työpaikalla sellaisia järjestelyjä, että tauon pitäminen onnistuu. "

 

Lounasetu tukee jaksamista ja terveellistä ruokavaliota, mikä vähentää sairauslomia

Lounasetu luotiin jo toisen maailmansodan jälkeen. Työntekijöiden huomattiin jo silloin jaksavan lounasedun ansiosta paremmin. Lounasedun käyttäminen lisää työtehoa 20 %, kertoo Kansainvälinen työjärjestö ILO. Hyvä ravinto myös vähentää ILOn mukaan työpaikalla tapahtuneita onnettomuuksia.  

Huono ruokavalio sen sijaan johtaa useampiin sairauslomiin. Yhdysvalloissa ja Britanniassa tehdyssä tutkimuksessa sen havaittiin lisäävän sairauspoissaoloja 21 %. Vielifen tutkimuksessa oli 15 000 osallistujaa.  

Myös teettämämme tutkimus kertoi lounasedun lisäävän selvästi halukkuutta syödä lounas ravintolassa. 65 % lounasedun haltijoista kertoo syövänsä lounaita ravintolassa selvästi useammin kuin ilman lounasetuutta. Miehet olivat tätä mieltä useammin kuin naiset. 

Ruokatauosta säädetään työaikalaissa. Jos työpäivän kesto on yli kuusi tuntia, puolen tunnin lepo eli käytännössä ruokatauko on vähimmäisvaatimus. Joillakin työpaikoilla, kuten sairaaloissa, työntekijällä ei ole mahdollisuutta poistua ruokatauolle, jolloin hänellä on mahdollisuus joutuisaan ruokailuun. Silloin ruokailu lasketaan kuitenkin työajaksi. 

Työnantaja, joko sinä tarjoat työhyvinvointia lisäävää lounasetua?

Tutustu etuun