Miten pitää omasta hyvinvoinnista huolta myös kriisiaikoina?

Miten pitää omasta hyvinvoinnista huolta myös kriisiaikoina?

Maailmassa on tapahtunut viime aikoina paljon odottamattomia asioita – koronapandemiasta sodan syttymiseen Euroopassa – jotka ovat  heijastuneet suoraan myös arkeemme. On luonnollista, että poikkeuksellisina aikoina stressin tuntee myös mielessä ja kehossa. Kriisitietoisuuden lisääntyessä uni ei aina tule tai uutisia saattaa päätyä seuraamaan tauotta. 

Kun mielessä on normaalia suurempia huolia, voi omista hyvinvoinnin rutiineista huolehtiminen tuntua joskus sivuseikalta tai jopa itsekeskeiseltä. Kuitenkin juuri erilaisten kriisien aikana olisi tärkeää tukea omaa hyvinvointia, sillä se vahvistaa sopeutumista vaikeampaankin tilanteeseen. Oli kyseessä maailmanlaajuiset tapahtumat tai henkilökohtaisen elämän kriisit, hyvinvointia lisäävät teot ja tauot murehtimisesta tuovat kaivattua tasapainoa ja jaksamista arkeen. Siksi niitä kannattaa vaalia.  

Omia hyvinvoinnin rutiineja kannattaa vaalia myös kriisiaikoina 

Usein tavanomaiset harrastukset ja iloa tuottavat, arkiset teot voivat tuntua kriisin keskellä toissijaisilta. Kuitenkin asiantuntijat kehottavat erityisesti tällaisina aikoina kiinnittämään huomiota normaaleihin, pieniin, hyvinvointia lisääviin tekoihin. Offline-aika, jolloin keskittyy mihin tahansa lempiharrastukseensa, on paras lääke tasapainottamaan niin mieltä kuin kehoa. 

Ihmisaivoille on tyypillistä, että huomiomme kiinnittyy uhkiin paljon voimakkaammin kuin muihin asioihin. Se on normaalia ja meihin sisäänrakennettu selviytysmiskeino. Tätä taipumusta kannattaa kuitenkin säännöstellä tietoisesti, jotta emme kuormittuisi liikaa.  

Tauot ja pienet teot vähentävät ylivirittyneisyyttä 

Poikkeuksellisina aikoina ympärillä tapahtuvat, järkyttävätkin muutokset voivat saada aikaan ylivirittyneisyyden tilan. Sen voi tunnistaa esimerkiksi uniongelmista, keskittymisvaikeuksista sekä selviytymissuunnittelman jatkuvasta pohtimisesta. Tällainen on niin ikään luonnollista reagoimista kriisin syttyessä, mutta on hyvä tunnistaa mahdollinen ylivirittyneisyys ja pyrkiä löytämään itselleen sopivia rauhoittumisen keinoja. 

Myös myötäeläminen voi aiheuttaa empaattisessa ihmisessä stressireaktion, vaikka itse ei olisikaan välittömässä vaarassa. On luonnollista, että toisten hätä voi jäädä pyörimään mieleen. Kriisitilanteen seuraaminen vaikuttaa myös usein omaan henkilökohtaiseen turvallisuuskokemukseen. Siksi myötäelämisestäkin on hyvä välillä ottaa taukoja ja antaa tilaa myös muille asioille. 

Omaan hyvinvointiin keskittyminen ei tarkoita sitä, ettei välittäisi muista tai tiedostaisi tilannetta, vaan ne ovat keinoja rakentaa ja tukea omaa resilienssiä eli mielen kestävyyttä ja joustavuutta. Mielen resilienssin vahvistaminen auttaa sopeutumaan vaikeampinakin aikoina – ja se parantaa mahdollisuuksia myös auttaa muita tarvittaessa. 

10 konkreettista keinoa hyvinvoinnista huolehtimiseen 

Me Edenredillä haluamme kumppaneidemme kanssa tukea hyvinvointiasi myös vaihtuvissa tilanteissa. Keräsimme 10 ohjenuoraa, jotka vähentävät ylivirittyneisyyttä ja tasapainottavat stressaantunutta mieltä ja kehoa. Jos jossain tilanteessa ahdistus ei kuitenkaan hellitä omilla keinoilla, kannattaa ottaa yhteyttä ammattilaiseen, joka tarjoaa keskusteluapua. 

  1. Aseta uutisten ja somen seuraamiselle oma omistettu aikansa, ja rauhoita erityisesti illat sekä priorisoi uni.  Vietä offline-aikaa etenkin aamusta ja illasta, jotta mieli ja keho saavat tarpeeksi lepoa. Tällä tavoin estät myös sitä, ettei ylivirittyneisyys ala heti aamusta ja jatku iltaan rikkoen yöunia.
  2. Salli itsesi keskittyä myös mielihyvää tuoviin asioihin. Harrastuksista, komediasarjan katsomisesta tai mistä tahansa mielihyvää tuottavasta toiminnasta ei tarvitse kokea syyllisyyttä. Päinvastoin, se on mielenterveyttä edistävä teko, joita kannattaa vaalia tilanteessa kuin tilanteessa. 
  3. Jos tunnet olevasi ylivirittyneessä tilassa, pyri rentouttamaan kehoasi. Erilaiset autonomista hermostoa rauhoittavat toiminnat, kuten matalatehoinen liikunta, hieronta, jooga, meditaatio, kylpy, rauhallinen uinti tai sauna ovat usein avuksi. Mieltä on vaikea pakottaa rentoutumaan, jos keho ja hermosto käy kierroksilla. 
  4. Kokeile perhostaputusta, joka on kehitetty kriisialueilla rauhoittamaan kovaa stressitilaa. 
  5. Harrasta jotain liikuntalajia, joka tuottaa sinulle endorfiiniä ja hyvää oloa. Jos aloitit juuri juoksukoulun, älä jätä lenkkiä väliin. Jos pidät esimerkiksi ohjatuista tanssi-, pilates- tai crossfit-tunneista, hakeudu niille. Jos salilla, ratsastamassa tai kiipeilemässä käynti on osa antoisaa rutiiniasi, pidä hyvistä tavoistasi kiinni. 
  6. Uppoudu taiteeseen, musiikkiin tai viihteeseen. Nauti kulttuuriharrastuksistasi ja anna muiden maailmojen välillä viedä mukanaan: voit käydä leffassa, taidenäyttelyssä, teatterissa tai bändin keikalla. Voit lukea tai kuunnella äänikirjaa, tai uppoutua hyvään musiikkiin. Ajatuksien on hyvä antaa rauhassa keskittyä myös muuhun. 
  7. Vietä aikaa luonnossa ja kokeile läsnäoloharjoituksia. 
  8. Vietä aikaa seurassa, jossa sinun on hyvä olla. Läheisten seura usein tyynnyttää laukkaavaa mieltä. Oli kyseessä sitten ystävä, puoliso tai perheenjäsen, voitte yhdessä keksiä jotain rentouttavaa tekemistä tai vain jutella. Myös lemmikin silittelyn tai lemmikin kanssa vietetyn ajan on tutkitusti todistettu laskevan stressitasoja. 
  9. Syö hyvin ja monipuolisesti. Kokkaa, syö ravintolassa tai tilaa jonkun muun laittamaa terveellistä ja maistuvaa ruokaa. Jokainen arjen lounas on mahdollisuus parantaa omaa oloa ja tukea terveyttä sekä jaksamista. Myös hyvä ravinto vaikuttaa stressinsietokykyyn sekä mielialaan. 
  10. Auta, jos pystyt. Silloin kuin kyse on laajemmasta kriisissä kuin henkilökohtaisen elämän tapahtumista, apu tulee aina tarpeeseen. Pienikin auttaminen helpottaa usein myös omaa oloa ja stressiä, kun tekee jotain asian eteen. Usein tehokkain keino auttaa esimerkiksi kriisialueilla olevia on lahjoittaa luotettavalle hyväntekeväisyysjärjestölle, joka takaa että oikeanlainen apu menee varmasti perille. Voit myös halutessasi ottaa selvää paikkakuntasi vapaaehtoistoiminnasta. 

Ukrainan humanitaariseen apuun voit lahjoittaa mm. näiden luotettavien järjestöjen kautta: 

Punainen risti 

Pelastakaa Lapset ry 

Suomen Unicef  

Plan 

Kirkon Ulkomaanapu 

World Vision Suomi 

YK:n tasa-arvojärjestö UN Women 

Myös Edenred tukee kriisin keskellä elävää Ukrainaa lahjoituksilla. Kansainvälisenä yrityksenä Edenredillä on ollut työntekijöitä Ukrainan toimipisteellä, ja muiden maiden edenrediläiset ovat auttaneet heidät pois sota-alueelta turvaan naapurimaihin.