Työkyvyn ylläpitäminen työpaikalla

Työnantajan tärkeimmät keinot työkyvyn ylläpitämiseen

Työkyvyn merkitys on nykyään kenties suurempi kuin koskaan. Kun työntekijät pysyvät terveinä, motivoituneina ja toimintakykyisinä, koko organisaatio voi paremmin ja kehittyy vahvemmaksi. Työkyvyn tukeminen ei kuitenkaan tarkoita pelkästään kuntosalikortteja tai joustavia työaikoja, vaan se vaatii kokonaisvaltaisempaa ja suunnitelmallisempaa otetta. 

Tässä artikkelissa käymme läpi keskeisimmät työkalut, joiden avulla yritykset voivat vahvistaa työntekijöidensä työkykyä ja rakentaa kestävää työyhteisöä.

Työkyvyn merkitys työpaikalla

Työkyvyllä tarkoitetaan kokonaisuutta, jossa fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky yhdistyvät. Työkyky kertoo siitä, miten hyvin henkilö pystyy vastaamaan työnsä vaatimuksiin päivittäisellä tasolla. Hyvä työkyky mahdollistaa sen, että tehtävät hoituvat turvallisesti, sujuvasti ja laadukkaasti myös pitkällä aikavälillä.

Työkyvyssä voidaan ajatella olevan kaksi pääulottuvuutta: fyysinen ja henkinen. Fyysinen työkyky kattaa muun muassa voiman, kestävyyden ja yleisen terveydentilan. Psyykkinen työkyky puolestaan liittyy esimerkiksi keskittymiskykyyn, tunne-elämän tasapainoon ja kognitiivisiin taitoihin. Molemmat ovat yhtä tärkeitä. Esimerkiksi vahva fyysinen terveys ei yksin riitä, jos psykososiaalinen kuormitus on jatkuvaa. Toisaalta hyvä henkinen vireys ei yksin kompensoi fyysisiä vaivoja, kuten kroonista kipua.

Hyvä työkyky hyödyttää sekä työntekijöitä että työnantajia. Kun työntekijät jaksavat vastata työn haasteisiin fyysisesti ja henkisesti:

• Tuottavuus kasvaa, kun työtehtävät sujuvat nopeammin ja tarkemmin.
• Tehokkuus paranee, koska energiaa osataan käyttää viisaammin ja työmäärän hallinta helpottuu.
• Työn laatu nousee, sillä keskittyminen pysyy yllä ja virheet vähenevät.
• Asiakastyytyväisyys paranee, kun palvelut ja tuotteet toimitetaan luotettavasti ja sovitussa aikataulussa.

Työkyvyn tukeminen on myös sijoitus urien kestoon. Kun työntekijä pysyy terveenä ja työkykyisenä, hän todennäköisemmin jatkaa työelämässä pidempään eikä jää ennenaikaisesti pois esimerkiksi sairauden, uupumisen tai työkyvyttömyyden takia. Työkykyä tukemalla voidaan siis suoraan vaikuttaa työurien pituuteen ja vähentää kallista henkilöstön vaihtuvuutta.

Työnantajan vastuut ja lakisääteiset velvoitteet työkyvyn tukemisessa

Työturvallisuuslaki ja työnantajan huolellisuusvelvollisuus

Työturvallisuuslaki (738/2002) edellyttää, että työnantaja varmistaa työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden työpaikalla. Tämä ei ole valinnaista, vaan työnantajalta edellytetään sekä ennaltaehkäiseviä että korjaavia toimia, jotta työ voidaan tehdä ilman terveysriskejä. Laiminlyönnit voivat johtaa oikeudellisiin seuraamuksiin ja vaarantaa organisaation maineen.

Työnantajan huolellisuusvelvollisuus pitää sisällään muun muassa sen, että:

• Työympäristö pidetään turvallisena ja terveellisenä.
• Työssä esiintyvät fyysiset ja henkiset riskit tunnistetaan ja minimoidaan.
• Työolosuhteita seurataan säännöllisesti ja korjaaviin toimenpiteisiin reagoidaan viivyttelemättä.
• Edistetään toimintatapoja, jotka ehkäisevät työhön liittyviä sairauksia ja tapaturmia.

Riskien arviointi työpaikalla

Oleellinen työkalu lakivelvoitteiden toteuttamisessa on työpaikan riskien arviointi, jota on tehtävä säännöllisesti. Riskien arvioinnissa:

• Tunnistetaan työn fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset haittatekijät.
• Arvioidaan riskien vakavuus ja todennäköisyys.
• Suunnitellaan ja toteutetaan ennaltaehkäisevät ja hallittavat toimenpiteet.

Riskien arviointi ei ole kertaluonteinen tehtävä, vaan sitä täytyy päivittää aina, kun työolosuhteet, työvälineet tai työn sisältö muuttuvat.

Työntekijöiden terveystarkastukset

Työnantajaa velvoittavat myös määräykset työntekijöiden terveystarkastuksista:

• Ennaltaehkäiseviä terveystarkastuksia on järjestettävä työntekijöille, joiden työssä altistutaan erityisille terveysriskeille. Esimerkkejä tästä ovat raskas fyysinen työ tai kemikaalikontakti.
• Yleiset terveystarkastukset ovat vapaaehtoisia ja kuuluvat yleensä työterveyshuollon tarjoamiin palveluihin.

Sairauspoissaolojen hallinta ja työhönpaluun tukeminen

Työnantajalla on tärkeä rooli sairauspoissaolojen hallinnassa. On tärkeää, että työnantaja tukee työntekijää poissaolon kaikissa vaiheissa seuraavilla tavoilla:

• Sairauslomia koskevat lääkärintodistukset hyväksytään ja käsitellään asianmukaisesti
• Työntekijään pidetään aktiivisesti yhteyttä koko poissaolon ajan
• Työhön paluuta valmistellaan huolellisesti ja työntekijää tuetaan sujuvassa paluussa työtehtäviin

Pitkän sairauspoissaolon jälkeen työnantajan on laadittava työhönpaluusuunnitelma yhdessä työntekijän ja työterveyshuollon kanssa. Suunnitelmassa tulee huomioida mahdolliset työn mukautukset, jotta paluu olisi turvallinen ja kestävä.

Työterveyshuollon ja viranomaistahojen rooli

Työterveyshuolto on olennainen osa suomalaista työkyvyn tukemisen mallia. Sen tehtävänä on ehkäistä sairauksia ja tukea työntekijöiden jaksamista työelämässä.

Työterveyshuollon tehtävät liittyvät erityisesti:

• Työhön liittyvien terveysriskien ehkäisyyn
• Työntekijöiden työkyvyn tukemiseen varhaisen tuen keinoin
• Työhönpaluun tukemiseen sairauspoissaolojen jälkeen

Työnantajalla on käytettävissään myös viranomaistahojen, kuten Työsuojeluhallinnon ja Työterveyslaitoksen, tarjoamia asiantuntijapalveluja, ohjeistuksia ja työkaluja. Näiden avulla voidaan muun muassa varmistaa lakisääteisten velvoitteiden täyttäminen sekä kehittää työpaikan hyvinvointia ja turvallisuutta entisestään.

Tehokkaita keinoja työkyvyn ylläpitämiseen ja tukemiseen

Rakenteellisen työkyvyn tukimallin rakentaminen

• Se antaa selkeät raamit työkykyasioiden käsittelyyn ja vähentää epävarmuutta ja sattumanvaraisia ratkaisuja.
• Se tukee parempaa päätöksentekoa tarjoamalla vaiheittaisen toimintamallin, joka pohjautuu hyviin käytäntöihin.
• Se auttaa varmistamaan lakisääteisten velvoitteiden täyttymisen ja ehkäisee näin säädösrikkeistä aiheutuvia riskejä.

Myös työntekijät hyötyvät selkeästä mallista. Kun toimintatavat ja tukimuodot ovat läpinäkyviä ja jokaiselle tuttuja, luottamus työnantajaan vahvistuu. Työntekijät kokevat, että heidän työkykyasioitaan hoidetaan oikeudenmukaisesti ja ennakoitavasti. Lisäksi avun ja tuen saaminen on sujuvampaa, kun prosessi on selkeä eikä edellytä ylimääräistä selvittelyä.

Ennakoivat tukitoimet työkyvyn vahvistamiseksi

• Säännölliset terveystarkastukset: Työterveyshuollon tarjoamissa käynneissä voidaan havaita varhaisia merkkejä, jotka voivat vaikuttaa työkykyyn jatkossa.
• Rakenteellinen seuranta: Seuraamalla esimerkiksi sairauspoissaoloja, muutoksia työsuorituksessa tai työtapaturmia, pystyt havaitsemaan mahdollisia huolestuttavia trendejä. Kun huomaat poikkeamia, niihin on helpompi tarttua ajoissa ja tarjota oikeanlaista tukea.
• Järjestelmällinen palautteen kerääminen: Työntekijäkyselyt, henkilökohtaiset keskustelut ja nimetön palaute auttavat tunnistamaan piilossa olevia kuormitustekijöitä, kuten stressiä, liiallista työmäärää tai epäselviä rooleja ja odotuksia.

Arjen viestintä on avainasemassa. Säännölliset kahdenkeskiset keskustelut tarjoavat työntekijöille turvallisen kanavan tuoda esiin kokemuksiaan ja mahdollisia huolia. Toistuvat ja luottamuksellisesti toteutetut kyselyt puolestaan antavat laajempaa kuvaa koko työyhteisön hyvinvoinnista.

Kun yhdistät varhaisen tuen mallin, terveydentilan seurannan ja järjestelmällisen palautteen keruun, rakennat vahvan pohjan ennakoivalle työkyvyn tukemiselle. Tämä lähestymistapa auttaa vähentämään sairauspoissaoloja, vahvistaa työntekijöiden luottamusta ja tukee tuottavan ja hyvinvoivan työyhteisön kehittämistä.

Työolosuhteiden mukauttaminen työntekijöiden tarpeisiin

• Työpisteiden säätäminen niin, että näyttö on silmien korkeudella ja tuoli tarjoaa hyvän selkätuen.
• Työpöydän korkeuden säätäminen luonnollisen työasennon tukemiseksi sekä ranne- ja hartiakuormituksen vähentämiseksi.
• Välineet ja laitteet, jotka vähentävät raskaita nostoja, toistuvia liikkeitä tai työskentelyä hankalissa asennoissa.

• Säädettävien työpöytien ja ergonomisten tuolien tarjoamista
• Riittävän leveiden ja esteettömien kulkureittien varmistamista
• Erityisten apuvälineiden, kuten ergonomisten näppäimistöjen tai nostolaitteiden, käyttöä tarpeen mukaan

Arjen hyvinvoinnin tukeminen ja uupumisen ehkäisy

• Tarjoa stressinhallinnan valmennuksia ja työkaluja. Näiden avulla työntekijät oppivat tunnistamaan stressin varhaisia merkkejä, käsittelemään työpaineita ja palautumaan haastavista tilanteista. Hyviin ohjelmiin voi kuulua esimerkiksi mindfulness- ja ajanhallintakoulutuksia sekä pääsy työterveyspsykologin vastaanotolle. 
• Tue työn ja vapaa-ajan tasapainoa arjen käytännöissä. Joustavat työajat, mahdollisuus etätyöhön ja selkeät pelisäännöt palautumisajasta antavat työntekijälle mahdollisuuden palautua paremmin ja hallita omaa ajankäyttöään. Kun vapaa-aika ja työ pysyvät tasapainossa, työntekijöiden jaksaminen ja sitoutuminen paranevat merkittävästi.
• Kannusta henkilökohtaisiin palautumistapoihin. Korosta taukojen pitämisen, lomien hyödyntämisen ja työn ja vapaa-ajan rajaamisen tärkeyttä. Erityisen tärkeää on, että myös esihenkilöt näyttävät itse esimerkkiä.

Työkyvyn ylläpitäminen on työnantajalle sekä lakisääteinen velvollisuus että fiksu ja kauaskantoinen investointi. Kestävää menestystä ei rakenneta reagoimalla vasta ongelmatilanteisiin, vaan tarjoamalla ennakoivasti tukea arjessa. Kun työnantaja luo selkeitä toimintamalleja, muokkaa työolosuhteita tarpeen mukaan ja panostaa henkilöstön hyvinvointiin päivittäin, syntyy työpaikkoja, joissa sekä ihmiset että liiketoiminta kukoistavat. Viisaat teot tänään turvaavat tuottavuuden, työkyvyn ja muutoskyvykkyyden myös tulevaisuudessa.

Haluatko tukea henkilöstösi työkykyä pitkäjänteisesti?

Edenredin tarjoamat työsuhde-edut ovat konkreettisia keinoja panostaa työntekijöiden hyvinvointiin arjessa. Ennakoiva hyvinvoinnin tukeminen parantaa jaksamista, vähentää sairauspoissaoloja ja vahvistaa koko organisaation muutoskykyä.

Tutustu Edenredin työkykyä vahvistaviin palveluihin ja rakenna parempaa työarkea jo tänään!

Usein kysytyt kysymykset

Miten työnantaja voi tukea työntekijää, jonka työkyky on heikentynyt, mutta joka ei ole täysin työkyvytön?

Työnantaja voi tukea työntekijää tarjoamalla mahdollisuuksia työn muokkaukseen, kuten työajan lyhentämiseen, etätyömahdollisuuksiin tai työtehtävien keventämiseen. Työn muokkauksen tavoitteena on sovittaa työtehtävät työntekijän nykyiseen työkykyyn, mikä voi auttaa ehkäisemään sairauspoissaoloja ja edistää työhön paluuta. Työn muokkauksesta voidaan sopia yhdessä työntekijän, esihenkilön ja työterveyshuollon kanssa. Edenredin Terveysetu auttaa ylläpitämään työntekijöiden kokonaisvaltaista hyvinvointia.

Mikä on työterveysneuvottelu ja milloin se tulisi järjestää?

Työterveysneuvottelu on työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon välinen keskustelu, jonka tarkoituksena on löytää keinoja työntekijän työkyvyn tukemiseksi ja työhön paluun mahdollistamiseksi. Neuvottelu tulisi järjestää esimerkiksi silloin, kun työntekijällä on pitkittynyt sairauspoissaolo tai työkyky on heikentynyt. Neuvottelussa voidaan sopia tarvittavista tukitoimista, kuten työn muokkauksesta tai kuntoutuksesta. 

Miten työnantaja voi tunnistaa työkyvyn heikkenemisen varhaisia merkkejä?

Työkyvyn heikkenemisen varhaisia merkkejä voivat olla esimerkiksi lisääntyneet sairauspoissaolot, työn laadun heikkeneminen tai muutokset työntekijän käyttäytymisessä. Esihenkilöiden koulutus ja säännölliset keskustelut työntekijöiden kanssa voivat auttaa näiden merkkien tunnistamisessa. 

Miten työterveyshuolto voi tukea työkyvyn ylläpitämistä ja edistämistä?

Työterveyshuolto tarjoaa monipuolisia palveluita työkyvyn tukemiseksi, kuten terveystarkastuksia, työpaikkaselvityksiä ja neuvontaa. Työterveyshuollon asiantuntijat voivat myös osallistua työterveysneuvotteluihin ja suunnitella yhdessä työnantajan kanssa toimenpiteitä työkyvyn edistämiseksi. Yhteistyö työterveyshuollon kanssa on keskeinen osa työkyvyn tukemista työpaikalla.

Työnantaja, joko tuet työntekijöiden palautumista työsuhde-eduilla?