Työsuhde-eduista voi kertyä jopa tuhansia euroja palkanlisää vuodessa

Työsuhde-eduista voi kertyä jopa tuhansia euroja palkanlisää vuodessa

Työsuhde-etujen ansiosta työntekijä saattaa säästää vuodessa tuhansia euroja. Kun inflaatiolukujen valossa kuluttajien nettopalkan ostovoiman voidaan arvioida leikkautuvan tänä vuonna keskituloisella palkansaajalla noin 2200 €, työsuhde-etujen merkitys korostuu entisestään. Edenred Suomen laskelmien mukaan työntekijän työsuhde-eduista saama rahallinen arvo voi keskimäärin olla lähes 3000 €vuodessa.

Moni työnantaja kustantaa työntekijöilleen erilaisia työsuhde-etuja. Harva kuitenkaan laskee saamansa edut osaksi palkkaa, vaikka tosiasiassa edut lisäävät merkittävästi kokonaisansioita, ja siten suomalaisten ostovoimaa. Työsuhde- eli luontoisetuja pidetään myös usein itsestäänselvyyksinä, joiden olemassaoloon havahdutaan vasta työttömänä tai eläkkeelle siirryttäessä.

Yleisin työsuhde-etu on lounasetu. Muita monelle tuttuja etuja ovat puhelinetu, autoetu, asuntoetu ja autotallietu. Liikkumista helpottamaan on luotu työsuhdematkaetu ja polkupyöräetu. Myös laajennettu työterveyshuolto on paljon tarjottu ja käytetty työsuhde-etu. Yhteen laskettuna työsuhde-etujen rahallinen arvo nousee keskimäärin jopa 2827 € vuodessa.

”Palkansaajien ostovoiman muutos tänä vuonna on arvioitu 2000-luvun heikoimmaksi. Jos inflaatioksi otetaan Tilastokeskuksen syyskuussa laskema 7,6 prosenttia ja ansiot kasvavat arvioidut 2,6 prosenttia, ostovoima pienenee lähes 5 prosenttia. Se tarkoittaa keskituloisella palkansaajalla noin 2200 euroa vuodessa. Tässä taloustilanteessa työsuhde-etujen kaltaiset palkanlisät ovat todella merkityksellisiä,” Edenred Suomen toimitusjohtaja Peter Hiltunen kertoo.

 

Työnantajan tuella irti tupakasta tai hoitaja lapselle kotiin

Työnantaja voi tarjota työntekijälle liikunta- ja kulttuurietua maksukortilla ja yhä useammin mobiilimaksuvälineillä. Kodinhoitoedussa työnantaja maksaa hoitajan huolehtimaan sairaan lapsen hoidosta. Myös työnantajan kustantamat vaatteet ovat luontoisetuja, kuten myös pikkujoulut ja muut työnantajan henkilökunnalleen kustantamat tilaisuudet. Jotkut työnantajat tarjoavat myös erikoisempia työsuhde-etuja kuten vaikkapa tukea tupakoinnin lopettamiseen. Kaikkiaan erilaisia työsuhde-etuja on kymmeniä.

”Monikaan ei saata tulla ajatelleeksi, kuinka suuri työhön kiinteästi kuuluvien etujen arvo todellisuudessa on. Puhelimet, ilmaiset kahvit ja työnantajan ottamat vakuutukset ovat usein etuja, joiden todellista arvoa ei tule laskeneeksi. Kun perusetuihin lisätään työnantajien työntekijöilleen räätälöimät monipuoliset lisäedut, kyse on jo todella merkittävästä palkanlisästä, jolla on iso rahallinen ja työntekijää sitouttava vaikutus,” Hiltunen sanoo.

 

Tuetuista lounaista ja työmatkaedusta säästöä kertyy lähes 1500 € vuodessa

Kuinka paljon omaa rahaa työsuhde-etujen ansiosta voi säästää? Tässä karkea esimerkki (laskettu vuoden 2022 työsuhde-etujen verovapailla arvoilla), johon on otettu mukaan muutamia yleisimpiä työsuhde-etuja:

Työmatkojen tukeminen:

Työsuhdematkalippu on verotonta 3400 € asti vuodessa. Pääkaupunkiseudun HSL-lipun hinta AB-vyöhykkeellä on kuukausittain ostettuna 65,30 €/kk. Tampereella vastaava kahden vyöhykkeen lippu maksaa 56 €/kk. Säästö riippuu siis muun muassa asuinpaikasta, mutta pääkaupunkiseudun joukkoliikennelipusta se on 783,60 ja Tampereella 672 €vuodessa.

Lounas:

Lounasedulla voi maksaa 11,30 € arvoisia lounaita. Työnantaja maksaa siitä 25 prosenttia eli 2,8 euroa. Työpäiviä on kuukaudessa keskimäärin 21 kappaletta. Säästöä koituu 58,8 €/kk eli 705,6 € vuodessa.

Toinen vaihtoehto on, että työnantaja kustantaa työntekijälle koko lounaan hinnan. Kuukauden kokonaishinta lisätään palkan päälle, ja työntekijä maksaa siitä vain veroprosenttinsa verran.

Liikunta- ja kulttuurietu:

Liikunta- ja kulttuurietu ovat käyttäjälleen verottomia 400 € summaan asti vuodessa. Vuosittainen säästö on siis 400 €. Esimerkiksi kuntosalijäsenyyden hinnat vaihtelevat, mutta karkeasti 400 € maksaa lähes kokonaan salin vuosikustannukset. Vaihtoehtoisesti summalla saa 36 kappaletta 11 € hintaista elokuvalippua tai katettua lipputyypistä riippuen 40–80 prosenttia Kansallisoopperan kausikortista.

Hammashoito:

Työnantaja voi kustantaa työntekijöille myös hammashoidon. Hammashoito on verovapaa etu, jos se on verottajan määritelmän mukaan tavanomainen ja kohtuullinen, ja koko henkilökunnalla on mahdollisuus käyttää etua. Hammastarkastus maksaa Kela-korvauksen jälkeen yksityisellä hammaslääkäriasemalla noin 55 € ja hampaan paikkaus noin 80 euroa. Tarkastuksesta ja hampaan paikkauksesta maksettavaa kertyy 137 €.

Hieronta:

Työnantaja voi kustantaa työntekijöille myös vaikkapa hierontaa. Hieronta on verovapaa etu, jos se on verottajan määritelmän mukaan tavanomainen ja kohtuullinen, ja koko henkilökunnalla on mahdollisuus käyttää etua. Yksi tunnin hieronta maksaa noin 60 €. Kahdesta hieronnasta maksettavaa kertyy 120 €.

Puhelin:

Oletetaan, että liittymän kuukausimaksu on 36,90 €/kk. Vuodessa tämä tekee 442,80 €. Työntekijän palkasta vähennettävä puhelinetu on nykyisin 20 €/kk eli 240 €vuodessa. Työntekijä säästää 202,80 € verrattuna siihen, että hän maksaisi puhelinkulut itse.

Työterveys:

Tilastokeskuksen mukaan suomalainen käy lääkärissä keskimäärin 2,4 kertaa vuodessa. Oletetaan siis, että lääkärikäyntejä on vuodessa kaksi. Terveyskeskuksessa käynnit maksavat yleisimmin 20,90 €. Jos käynnillä on kiire eikä akuuttiajan saaminen onnistu, on käännyttävä yksityislääkärin puoleen. Kelan verkkosivuilta löytyvän esimerkin mukaan yksityislääkärivastaanoton hinnaksi arvioidaan 65 e (alle 20 minuutin käynti), josta Kela-korvaus on 13,50 €. Jäljelle jää maksettavaksi 51,50 €. Tämän summan päälle tulee vielä noin 24 € arvoinen palvelumaksu. Maksettavaa työntekijälle kertyy siis noin 75 €/lääkärikäyntikerta. Jos käyntejä on kaksi vuodessa, summa on 150 €. Laskelmaan ei ole otettu mukaan mahdollisia laboratoriokokeita eikä muita koituvia kustannuksia. Työterveyshuolto on työntekijälle ilmainen.

Tapaturmavakuutus:

Lakisääteinen työtapaturmavakuutus vakuuttaa työntekijän tapaturmien ja ammattitautien varalta. Työnantaja voi halutessaan laajentaa työtapaturmavakuutuksen kattamaan myös etätyön tauot ja ruokailun sekä vapaa-ajan. Yksityisen tapaturmavakuutuksen hinta riippuu mm. iästä ja asuinpaikasta sekä mahdollisista alennuksista. Tässä laskelmassa tapaturmavakuutuksen hinnaksi on eri vakuutusyhtiöiden hintoja vertailemalla laskettu 10,8 €/kk eli 130 € vuodessa.

Virkistäytyminen:

Oletetaan, että työnantaja kustantaa henkilöstölle kahdet työpaikkajuhlat vuodessa. Pikkujoululounaan hinnaksi arvioidaan 50 €/henkilö ja kesätapahtuman aterian ja ohjelman yhteishinnaksi 100 €/ henkilö. Näin säästö tästä virkistäytymisestä olisi vuodessa 150 e€uroa.

Kahvi:

Jos kahvia juo työpaikalla kaksi kuppia päivässä, säästö on 4 €/kk eli 48 € vuodessa. Summa on laskettu oletuksella, että yhdestä 500 gramman kahvipaketista (hinta 6 €) saa 65 kuppia kahvia.

Edellä mainittujen työsuhde-etujen yhteissummaksi tulee: 2827 euroa vuodessa. Mukaan ei ole laskettu mahdollisia aineettomia etuja, kuten etätyötä, liukuvaa työaikaa ja koulutusta.

Työnantajan tarjoamat työvälineet:

Laskennallisesti voidaan lisäksi ajatella, että työnantajat tarjoamat työvälineet ovat etujen kaltaisia hyödykkeitä. Jos työnantaja hankkii työntekijän käyttöön vaikkapa 1300 € arvoisen tietokoneen, 800 € arvoisen puhelimen tai 400 € arvosta työvaatteita, työntekijä säästää, koska ostohinta ei mene työntekijän pussista. Säästöä syntyy myös siitä, jos esimerkiksi puhelin ja tietokone voivat olla käytössä myös vapaa-ajalla.

Esimerkkilaskelma työsuhde-etujen rahallisesta arvosta vuodessa

  • Työsuhdematkalippu 783,60 €
  • Lounasetu 705,60 €
  • Liikunta ja virkistys 400 €
  • Hammashoito (tarkastus ja paikkaus) 137 €
  • Hieronta (2 krt) 120 €
  • Puhelimen liittymä 202,80 €
  • Lääkärit (2 krt/vuosi) 150 €
  • Tapaturmavakuutus 130 €
  • Juhlat ja lahjat 150 €
  • Kahvi (2 kuppia/pv) 48 €
  • YHTEENSÄ: 2827 €

+ Työnantajan tarjoamat työvälineet, joista esimerkiksi puhelin ja tietokone voivat olla käytössä myös vapaa-ajalla n. 500–2000 €.

Työsuhde-etu on palkankorotusta edullisempi tapa palkita

Työsuhde-etujen tarjoaminen on työnantajalle edullisempi tapa kannustaa ja palkita työntekijöitä kuin samansuuruinen palkankorotus. Työsuhde-eduista ei tarvitse maksaa sivulukuja. Työntekijälle edut ovat edusta riippuen joko verotettavaa tai verotonta tuloa. Esimerkiksi työnantajan työntekijälle kustantaman matkapuhelimen palkan päälle lisättävä arvo on 20 € kuukaudessa. Se kattaa puhelimen ja puhelinlaskut myös vapaa-ajan käytön osalta.

Joillekin työsuhde-eduille on määritelty verottomuuden raja. Esimerkiksi sairaan lapsen hoitopalvelu on verotonta silloin, kun tätä kodinhoitoetua kustannetaan enintään neljäksi päiväksi. Omaehtoinen liikunta- ja kulttuuritoiminta on verotonta 400 € asti vuodessa.

Verottomia etuja ovat alle sadan euron arvoiset lahjat esimerkiksi kesäisin ja jouluna, kahvit ja vaikkapa henkilökunta-alennus työnantajan tuottamista tai myymistä tavaroista.

”Tässä on vain voittajia: työtekijä saa työsuhde-eduista rahanarvoista palkanlisää ja työnantajalla on mahdollisuus kohentaa yritysmielikuvaa ja sitouttaa työntekijöitä. Kuumentuneilla rekrymarkkinoilla se yritys, joka tarjoaa paremmat edut, tulee todennäköisesti valituksi,” Hiltunen päättää.

 

Ota edut käyttöön